Roosan blogi: Yle: Työtä myös Nokian jälkeen

Ylen kirjoitus 21.3.2014: http://yle.fi/uutiset/tyota_myos_nokian_jalkeen/7148012 

Mun oli pakko ottaa kantaa tähän uutiseen. Uutinen on sinänsä hyvin positiivinen ja mieltä nostattava näinä vaikeina työllistymisen aikoina, mutta minut tämä silti pisti näin aamutuimaan hieman kismittämään. Mielestäni jutussa viitattu tilasto, jonka mukaan 80% korkeasti koulutetuista irtisanotuista Nokian työntekijöistä olisi työllistynyt tai  aloittanut yrittäjinä, ei kerro koko totuutta.

Olen törmännyt samaan ”vikaan” aiemmissakin tilastoissa. Ongelma on se, että työllistymiseksi lasketaan myös esim. F.E.C.-ohjelmat ja muut työharjoittelut, jotka eivät kuitenkaan varsinaisesti ole niitä uusia työpaikkoja. Työvoimapoliittisesti ne varmastikin sellaisia ovat, mutta ollaanpa nyt rehellisiä: niistä ei saa palkkaa eivätkä ne valitettavan usein johda palkalliseen työhön. Kysymys kuuluukin, minkälaisia työsuhteita tähän Nokian työllistymistilastoon on laskettu mukaan? Jotta tilasto olisi enemmän luotettava, irtisanottujen työntekijöiden työllistymisen kehitystä pitäisi seurata muutaman vuoden ajan ennenkuin todellinen kategorointi voitaisiin tehdä.

Kuva: freedigitalphotos.net

Sallan blogi: F.E.C.-ohjelmat: työllistymistä vai ilmaisen työvoiman hyödyntämistä?

Korkeakoulutetuille lähes ainoa työllisyyskoulutusohjelma on ns. F.E.C. (Further Educated by Companies). Kyseessä on ohjelma, jossa työskennellään yritykselle minimaalista (noin 6000-7000€) korvausta vastaan 6 kk ajan, samalla osallistuen noin 20 päivän ajan koulutukseen. Osallistuin itse kerran tällaiseen ohjelmaan.

Ohjelmia järjestää useampikin taho, mutta periaatteessa on aina kyse samasta ohjelmasta. Näitä järjestäjiä on mm. Barona, MJS-Training, Aalto-yliopisto ja Talent Gate. Työttömiä hakijoita ohjelmaan houkutellaan sillä, että 70-75% osallistujista työllistyy ohjelman päätteeksi. Koulutusten aiheet vaihtelevat projektiosaamisesta markkinointi- ja myyntivalmennukseen, ympäristöalan yritysten kansainvälistymisestä muutosjohtamiseen ja tietoturvaan. Hakija saa myös korotettua työttömyyskorvausta ja ylläpitokorvausta ohjelman ajan. Lisää ohjelmasta mol.fi sivuilta hakusanalla F.E.C.

Yritykselle porkkana on tietysti se, että se saa palvelukseensa tuolla minimaalisella summalla akateemisesti koulutetun, yleensä kokeneen ihmisen kuudeksi kuukaudeksi. Jotkut ohjelmanjärjestäjät myös sallivat yrityksen yhden työntekijän osallistuvan koulutuksiin fecciläisen lisäksi, ilmaiseksi. Työllistämistä ohjelman päätyttyä ei edellytetä, tosin sitä kovasti painotetaan.

Niin, kuulostaahan se hyvältä. Ja voi sitä ollakin.

Oma kokemukseni oli sekä positiivinen että negatiivinen. Työtehtävät olivat mielenkiintoisia ja pystyin itse vaikuttamaan niihin ja koulutukset olivat hyviä. Työllistyin, kyllä, mutta vain muutamaksi kuukaudeksi ohjelman jälkeen. Eniten minua häiritsi kyseisen yrityksen innostus näihin fecciläisiin. Sinä aikana, kun itse olin mukana tai sen jälkeen, kyseisessä yrityksessä ehti olla aika monta muutakin "ilmaista" työntekijää. Kaikille ei suinkaan tarjottu palkallista jatkoa. Osalla työtehtävät eivät millään lailla vastanneet ihmisen osaamista tai edistäneet sitä.

Vaikka mielipiteeni F.E.C.'istä ovat ristiriitaisia, hain uudelleen mukaan, eri järjestäjän ohjelmaan. Tällä kertaa yhteistyöyritystä ei löytynyt.