Hain yhtä avoimessa haussa ollutta työpaikkaa, kun tehtävä tuntui jotenkin puhuttelevan minua.
Taisi puhutella aika montaa muutakin. Sain tänään viestin kyseisestä firmasta, jossa kertoivat saaneensa yli 200 laadukasta hakemusta ja käyvänsä niitä nyt läpi.
Samaan aikaan toisaalla: yrityksessä jossa nyt olen määräaikaisessa työssä on ollut parikin paikkaa auki. Kumpaakaan paikkaan ei ole ollut enempää kuin 20 hakijaa. Kumpaakaan niistä paikoista en hakenut - ei minulla ollut mitään siitä kokemuksesta mitä niihin toivottiin. Toiseen niistä avoimista paikoista palkattiin henkilö, joka oli ollut ennenkin tässä yrityksessä töissä. Toinen tuli alalta, joka liittyy toimialaamme. Hän oli ollut työttömänä jonkun aikaa ennen tätä. Kumpikin oli aiemmassa tehtävässään ollut paremmassa asemassa kuin mihin nyt tulivat. Firma valitsi varmastikin hakijoista parhaat - ehkä jopa ylihyvät.
Kuulin myös että yrityksessämme on ollut auki paikkoja, joihin ei ole tullut yhtään hakemusta.
Kohtaanto-ongelma?
Kuva: freedigitalphotos.com/renjit krisnan
Hissipuhe-blogi stalkkaa työelämän ja työhaun ihmeellisyyksiä. Blogia pitää ryhmä enemmän tai vähemmän aktiviisia akateemisia työnhakijoita, jotka jakavat omia kokemuksiaan ja sparraavat toisiaan, mutta toivottavasti myös blogin lukijoita.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työpaikkailmoitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työpaikkailmoitus. Näytä kaikki tekstit
maanantai 16. maaliskuuta 2015
tiistai 17. helmikuuta 2015
Sallan blogi: Palvelusta haluaa reipas nuorimies
Kävin Raumalla ja siellä merimiesmuseossa. Olivat tehneet näyttelyään varten sanomalehden, jonka kannesta bongasin mallin työnhakijan mainokseksi. Mainokset lienevät ihan aitoja, noin vuodelta 1907, eli yli sata vuotta sitten präntättyjä.
Mainoksessa lukee näin:
Palvelusta haluaa
Usiamman vuoden kauppaliikkeessä palvellut ja yhden vuoden kauppakoulua käynyt nuorimies haluaa tiskimieheksi eli konttori-apulaiseksi. Ne arv. herrat kauppiaat, jotka tämän huomioonsa ottavat lähettäkööt vastauksensa t.l. konttoriin "Odottavalle". Huom.! Todistukset hyvät, vaatimukset vähäiset.
Tuon ilmoituksen yläpuolella etsitään tyttöjä ompeluoppiin nyt heti. Oppisopimuskoulutusta siis vuoden 1907 malliin.
Mitenpä tuon työnhaun paremmin voisi sanoa!?
Ehkäpä tänä päivänä voisi laatia joku nuorimies tai nainen vastaavan ilmoituksen paikallislehteen. Nykyään taitaa kyllä LinkedIn ajaa saman asian. Mutta todistukset hyvät ja vaatimukset vähäiset voisi edelleen toimia - näinä aikoina.
Mutta arv. herrat kauppiaat, jotka tämän blogin lukevat voivat laittaa t.b. (tämän blogistin) sähköpostiin viestiä, jos viisi vuotta kauppakorkeaa käynyt ja useamman vuoden kauppaliikkeessä palvellut reipas keski-ikäinen nainen, joka haluaa konttori-apulaiseksi (lue markkinointipäälliköksi) kiinnostaa!
torstai 17. huhtikuuta 2014
Hannen blogi: Kirja-arvio Talentumin Työnhakuoppaasta
Kun taustalla on 7 kk lähes täysipäiväistä työnhakua, OTTYn boosteriryhmä, liutu OTTYn ja ammattiliiton työnhakuseminaareja, uracoachilla käyntejä ja monien työnhakuartikkelien lukemista, voiko hiljaittain ilmestynyt Työnhakuopas tarjota vielä jotain uutta? Kirja on lähes 300-sivuinen ja sen kirjoittajia ovat Teija Hoppe ja Tom Laine.
Vielä 7 kuukautta sitten kirja olisi tarjonnut minulle huomattavasti enemmän uutta tietoa kuin nyt. Kirja olikin hyvä keino tarkistaa, että olen todellakin tietoinen kaikista työnhakuun liittyvistä mahdollisuuksista. Kirja on tosi monipuolinen paketti siitä, mitä työnhaku nykyaikana on. Mieleeni ei tullut teemoja, joita ei olisi käsitelty kirjassa lainkaan. Vaikka kirjassa oli paljon tuttua, kirjasin siitä ylös kymmenkunta linkkiä erilaisiin tietolähteisiin ja työnhakusovelluksiin. Lisäksi kirjasin omaan to do -listaani useita työnhaun vinkkejä, joita olin kuullut jo aikaisemminkin, mutta jotka olivat jääneet hyödyntämättä.
Painettu kirja voi olla pieni yllätys some-guru Laineelta ja kirja alkaakin sanoilla "Tämä kirja on jo syntyessään vanhentunut!" Juuri painettuna kirja toimii hyvin esimerkiksi oppilaitoksissa, kun lukija ei ole aktiivinen internetin käyttäjä tai kun juuri työttömäksi jääneen tarvitsee muodostaa itselleen kokonaiskuva työnhaun keinoista.
Kirjasta jopa puolet on pyhitetty sosiaalisen median hyödyntämiseen työnhaussa. Vinkit ovat aloittelijoillekin sopivan yksityiskohtaisia ja aidot kuvankaappausesimerkit sekä työnhakijoiden että rekrytoivien yritysten tileiltä ovat inspiroivia. Itse olen rajoittanut some-työnhaun LinkedIniin, mutta Hissipuheen nimissä on ollut kiinnostavaa tutustua myös Bloggeriin, Twitteriin ja Pinterestiin.
Kirja alkaa Työnhakustrategia-osuudella, mikä onkin mielestäni tärkeä ja monista ohjeista unohdettu näkökulma. Itselleni juuri strategiapohdinta on ollut vaikeinta ja olen kaivannut siihen ulkopuolista apua. Osiossa muistetaan myös työnhaun psykologinen puoli: "Työnhaku on henkisesti paljon raskaampaa kuin työssäolo." Toivottavasti kirjan jatkoversioissa paneudutaan tähän osioon enemmän.
Kirjan hinta on melkein 50 euroa, mikä on monelle työttömälle työnhakijalle liian kova. Hissipuhe-ryhmäkin päätti hankkia kirjan yhteisostona. Kirjastossa kirjalle on kuulemma pitkä jonotuslista. Kirja sopisi hyvin jaettavaksi tai lainattavaksi jokaiselle TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvalle!
Tarkemmat tiedot Työnhakuoppaasta: http://www.talentumshop.fi/tyonhakuopas.html?gclid=CNuF5In_5L0CFYELcwodO4IApA
Kuva: freedigitalphotos.net / Kittisak
Vielä 7 kuukautta sitten kirja olisi tarjonnut minulle huomattavasti enemmän uutta tietoa kuin nyt. Kirja olikin hyvä keino tarkistaa, että olen todellakin tietoinen kaikista työnhakuun liittyvistä mahdollisuuksista. Kirja on tosi monipuolinen paketti siitä, mitä työnhaku nykyaikana on. Mieleeni ei tullut teemoja, joita ei olisi käsitelty kirjassa lainkaan. Vaikka kirjassa oli paljon tuttua, kirjasin siitä ylös kymmenkunta linkkiä erilaisiin tietolähteisiin ja työnhakusovelluksiin. Lisäksi kirjasin omaan to do -listaani useita työnhaun vinkkejä, joita olin kuullut jo aikaisemminkin, mutta jotka olivat jääneet hyödyntämättä.
Painettu kirja voi olla pieni yllätys some-guru Laineelta ja kirja alkaakin sanoilla "Tämä kirja on jo syntyessään vanhentunut!" Juuri painettuna kirja toimii hyvin esimerkiksi oppilaitoksissa, kun lukija ei ole aktiivinen internetin käyttäjä tai kun juuri työttömäksi jääneen tarvitsee muodostaa itselleen kokonaiskuva työnhaun keinoista.
Kirjasta jopa puolet on pyhitetty sosiaalisen median hyödyntämiseen työnhaussa. Vinkit ovat aloittelijoillekin sopivan yksityiskohtaisia ja aidot kuvankaappausesimerkit sekä työnhakijoiden että rekrytoivien yritysten tileiltä ovat inspiroivia. Itse olen rajoittanut some-työnhaun LinkedIniin, mutta Hissipuheen nimissä on ollut kiinnostavaa tutustua myös Bloggeriin, Twitteriin ja Pinterestiin.
Kirja alkaa Työnhakustrategia-osuudella, mikä onkin mielestäni tärkeä ja monista ohjeista unohdettu näkökulma. Itselleni juuri strategiapohdinta on ollut vaikeinta ja olen kaivannut siihen ulkopuolista apua. Osiossa muistetaan myös työnhaun psykologinen puoli: "Työnhaku on henkisesti paljon raskaampaa kuin työssäolo." Toivottavasti kirjan jatkoversioissa paneudutaan tähän osioon enemmän.
Kirjan hinta on melkein 50 euroa, mikä on monelle työttömälle työnhakijalle liian kova. Hissipuhe-ryhmäkin päätti hankkia kirjan yhteisostona. Kirjastossa kirjalle on kuulemma pitkä jonotuslista. Kirja sopisi hyvin jaettavaksi tai lainattavaksi jokaiselle TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvalle!
Tarkemmat tiedot Työnhakuoppaasta: http://www.talentumshop.fi/tyonhakuopas.html?gclid=CNuF5In_5L0CFYELcwodO4IApA
Kuva: freedigitalphotos.net / Kittisak
lauantai 12. huhtikuuta 2014
Hannen blogi: Kokemuksia LinkedInistä työnhaussa
7 kuukauden aktiivisen (ja sitä ennen passiivisemman) työnhaun pohjalta omat kokemukseni LinkedInistä työnhaussa ovat seuraavat.
Oman osaamis- ja kokemusprofiilin ylläpito
LinkedInissä on kätevää ylläpitää omaa CV:tä. Työpaikkahakemuksien mukana lähetän kuitenkin yksityiskohtaisemman ja Wordillä tehdyn CV:n, koska haluan muokata sitä kutakin hakua varten. En ole siis käyttänyt LinkedIn-profiilia hakemusten lähtökohtana, vaikka joissakin nettipohjaisissa rekrysovelluksissa se on mahdollista.
Verkostojen ajantasaisuus
Silloinkin kun en ollut aktiivisesti etsimässä uutta työpaikkaa, LinkedIn oli hyvä keino seurata entisten työkavereiden ja muiden puolituttujen työpaikan vaihtoja ja etenemistä omassa organisaatiossa. Bongasin LinkedInistä juuri yhden vanhan työtuttavan, jota mahdollisesti kontaktoin lähiaikoina työpaikkatilanteesta. LinkedIn-kontaktiksi voi pyytää henkilöitä aika lyhyenkin tuttavuuden perusteella (kertatapaaminen) ja harva kieltäytyy kutsusta. LinkedIn-kontakti on kuitenkin aavistuksen aktiivisempi yhteys kuin kortti käyntikorttikasassa.
Työni sisältöön on liittynyt verkostoituminen eri toimijoiden kanssa, joten LinkedIn-verkostoni on minulle konkreettinen tapa todentaa työhakemuksissani mainitsemani verkostoitumiskokemus.
Headhuntterit
Rekryseminaareissa kerrotaan miten head hunterit, rekrykonsultit ja rekrytoivat henkilöt käyttävät yhä enemmän LinkedIniä sopivien kandidaattien etsimisessä normaalin ilmoittelun sijasta. Itselleni head hunter on soittanut pari kertaa (kummatkin jo vuosia sitten) LinkedIn-profiilin perusteella. Valitettavasti nyt, kun olen aktiivinen hakija, kontaktointeja ei ole ollut.
LinkedInin työpaikkailmoittelu
Firmat voivat ilmoittaa LinkedInin palveluun avoimia työpaikkoja, joista hakijat voivat pyytää itselleen päivittäisen tai viikottaisen meilin. En ole itse löytänyt näistä ilmoituksista kiinnostavia työpaikkoja, vaan sopivimmat ovat löytyneet esim. Monsterista ja Oikotieltä (tai ilmoitus on löytynyt näistä kaikista).
LinkedInin työnhakuryhmät
LinkedInissä on muutamia hyviä ja aktiivisia työnhakuun keskittyviä ryhmiä, joissa olen jäsen.
Ejobs.fi ja Uratärpit -palveluista tulee sähköpostiin työpaikkailmoituksia. Toistaiseksi en ole niistäkään löytänyt sellaista kiinnostavaa ilmoitusta, jota ei olisi ollut jossain muuallakin.
Myös Talent Pool Finlandin kautta tulee sähköpostiin työpaikkailmoituksia. Lisäksi ryhmässä käydään aktiivista keskustelua työn hakemisesta ja työelämästä yleensä. Keskusteluun osallistuu usein head huntereitakin, joten mukaan saadaan sen toisenkin puolen näkökulma. Suosittelen!
Ryhmien keskusteluun osallistuminen lisäisi toki tunnettuuttani, mutta toistaiseksi olen ollut passiivinen seuraaja. En halua kovin julkisesti ja omalla nimellä olla sitä julistamassa, että olen uuden työpaikan tarpeessa.
Apua LinkedIn-profiilin luomiseen ja kehittämiseen
Profiilista kannattaa tehdä mahdollisimman kattava ja ajantasainen. Vinkkejä saa lukuisista paikoista. Itse olen saanut vinkkejä ja henkilökohtaista palautetta mm. omalta ammattiliitolta. Somerekrytoinnin guru Suomessa on Tom Laine, jonka vinkkejä voi seurata lähes kaikilla some-muodoilla. Tässä hänen tuore blogikirjoituksensa somen käytöstä työnhaussa:
http://www.city.fi/blogit/tyonhakuopas/top+10+sosiaalisen+median+palvelua+tyonhakuun+suomessa/126604
LinkedInin maksullinen Premium-palvelu
Maksullisessa Premium-palvelussa oma profiili pitäisi nousta henkilöhauissa muita henkilöitä korkeammalle. Lisäksi palvelu on tarpeen, jos haluaa nähdä täydellisen listan profiilin katsojista. Olen pariin otteeseen ottanut käyttöön Premium-palvelun kuukauden mittaisen, ilmaisen kokeilujakson. En huomannut, että se olisi juurikaan vaikuttanut profiilini katsomiseen. Profiilia saatetaan käydä katsomassa aika kevein perustein, joten en näe varsinaista hyötyä siitä, että näkisin katsojien tiedot. Sinällään kivaahan se on katsoa, ketkä profiiliani ovat katsoneet.
Yhteenveto
LinkedInissä kannattaa olla mukana, koska siinä ei voi hävitä mitään. Kerran kunnolla työstetty profiili voi toimia vuosikausiakin, kunhan päivittää sitä muutosten myötä. Halutessaan LinkedInissä voi olla hyvinkin aktiivinen ja siten lisätä tunnettuutta (jakamalla omalle verkostolle tai ryhmälle kiinnostavia uutisia tai vaikkapa omia Slideshare-esityksiä).
Olisi kiva tietää, millaista konkreettisia kokemuksia ja hyötyjä teillä muilla on ollut LinkedInistä työnhaussa.
Kuva: freedigitalphotos.net / Renjith Krishnan
Oman osaamis- ja kokemusprofiilin ylläpito
LinkedInissä on kätevää ylläpitää omaa CV:tä. Työpaikkahakemuksien mukana lähetän kuitenkin yksityiskohtaisemman ja Wordillä tehdyn CV:n, koska haluan muokata sitä kutakin hakua varten. En ole siis käyttänyt LinkedIn-profiilia hakemusten lähtökohtana, vaikka joissakin nettipohjaisissa rekrysovelluksissa se on mahdollista.
Verkostojen ajantasaisuus
Silloinkin kun en ollut aktiivisesti etsimässä uutta työpaikkaa, LinkedIn oli hyvä keino seurata entisten työkavereiden ja muiden puolituttujen työpaikan vaihtoja ja etenemistä omassa organisaatiossa. Bongasin LinkedInistä juuri yhden vanhan työtuttavan, jota mahdollisesti kontaktoin lähiaikoina työpaikkatilanteesta. LinkedIn-kontaktiksi voi pyytää henkilöitä aika lyhyenkin tuttavuuden perusteella (kertatapaaminen) ja harva kieltäytyy kutsusta. LinkedIn-kontakti on kuitenkin aavistuksen aktiivisempi yhteys kuin kortti käyntikorttikasassa.
Työni sisältöön on liittynyt verkostoituminen eri toimijoiden kanssa, joten LinkedIn-verkostoni on minulle konkreettinen tapa todentaa työhakemuksissani mainitsemani verkostoitumiskokemus.
Headhuntterit
Rekryseminaareissa kerrotaan miten head hunterit, rekrykonsultit ja rekrytoivat henkilöt käyttävät yhä enemmän LinkedIniä sopivien kandidaattien etsimisessä normaalin ilmoittelun sijasta. Itselleni head hunter on soittanut pari kertaa (kummatkin jo vuosia sitten) LinkedIn-profiilin perusteella. Valitettavasti nyt, kun olen aktiivinen hakija, kontaktointeja ei ole ollut.
LinkedInin työpaikkailmoittelu
Firmat voivat ilmoittaa LinkedInin palveluun avoimia työpaikkoja, joista hakijat voivat pyytää itselleen päivittäisen tai viikottaisen meilin. En ole itse löytänyt näistä ilmoituksista kiinnostavia työpaikkoja, vaan sopivimmat ovat löytyneet esim. Monsterista ja Oikotieltä (tai ilmoitus on löytynyt näistä kaikista).
LinkedInin työnhakuryhmät
LinkedInissä on muutamia hyviä ja aktiivisia työnhakuun keskittyviä ryhmiä, joissa olen jäsen.
Ejobs.fi ja Uratärpit -palveluista tulee sähköpostiin työpaikkailmoituksia. Toistaiseksi en ole niistäkään löytänyt sellaista kiinnostavaa ilmoitusta, jota ei olisi ollut jossain muuallakin.
Myös Talent Pool Finlandin kautta tulee sähköpostiin työpaikkailmoituksia. Lisäksi ryhmässä käydään aktiivista keskustelua työn hakemisesta ja työelämästä yleensä. Keskusteluun osallistuu usein head huntereitakin, joten mukaan saadaan sen toisenkin puolen näkökulma. Suosittelen!
Ryhmien keskusteluun osallistuminen lisäisi toki tunnettuuttani, mutta toistaiseksi olen ollut passiivinen seuraaja. En halua kovin julkisesti ja omalla nimellä olla sitä julistamassa, että olen uuden työpaikan tarpeessa.
Apua LinkedIn-profiilin luomiseen ja kehittämiseen
Profiilista kannattaa tehdä mahdollisimman kattava ja ajantasainen. Vinkkejä saa lukuisista paikoista. Itse olen saanut vinkkejä ja henkilökohtaista palautetta mm. omalta ammattiliitolta. Somerekrytoinnin guru Suomessa on Tom Laine, jonka vinkkejä voi seurata lähes kaikilla some-muodoilla. Tässä hänen tuore blogikirjoituksensa somen käytöstä työnhaussa:
http://www.city.fi/blogit/tyonhakuopas/top+10+sosiaalisen+median+palvelua+tyonhakuun+suomessa/126604
LinkedInin maksullinen Premium-palvelu
Maksullisessa Premium-palvelussa oma profiili pitäisi nousta henkilöhauissa muita henkilöitä korkeammalle. Lisäksi palvelu on tarpeen, jos haluaa nähdä täydellisen listan profiilin katsojista. Olen pariin otteeseen ottanut käyttöön Premium-palvelun kuukauden mittaisen, ilmaisen kokeilujakson. En huomannut, että se olisi juurikaan vaikuttanut profiilini katsomiseen. Profiilia saatetaan käydä katsomassa aika kevein perustein, joten en näe varsinaista hyötyä siitä, että näkisin katsojien tiedot. Sinällään kivaahan se on katsoa, ketkä profiiliani ovat katsoneet.
Yhteenveto
LinkedInissä kannattaa olla mukana, koska siinä ei voi hävitä mitään. Kerran kunnolla työstetty profiili voi toimia vuosikausiakin, kunhan päivittää sitä muutosten myötä. Halutessaan LinkedInissä voi olla hyvinkin aktiivinen ja siten lisätä tunnettuutta (jakamalla omalle verkostolle tai ryhmälle kiinnostavia uutisia tai vaikkapa omia Slideshare-esityksiä).
Olisi kiva tietää, millaista konkreettisia kokemuksia ja hyötyjä teillä muilla on ollut LinkedInistä työnhaussa.
Kuva: freedigitalphotos.net / Renjith Krishnan
lauantai 29. maaliskuuta 2014
Sallan blogi: Osumatarkkuus hakusessa
Välillä työnhaussa tulee niitäkin epätoivoisia hetkiä,
jolloin ampuu haulikolla kohti kaikkea mikä liikkuu. Eli sortuu hakemaan avointa
työpaikkaa, vaikkei ei pysty keksimään hakemukseen yhtään vakuuttavaa,
omaperäistä argumenttia, jolla perustelisi omaa paremmuuttaan kyseiseen
tehtävään. Ja vain siksi, ettei oman alan töitä tunnu olevan tarjolla
ensimmäistäkään.
Jos töitä vielä haettaisiin kirjekuorin ja postimerkein sekä
oikeaksi todistetuin todistusjäljennöksin, voisi harkinta olla vakaampaa. Nyt
hakemiseen kuluu vain aikaa, bittejä ja sähköä.
Toisaalta, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka työnantaja
haluaisikin juuri nyt palkata ihmisen, joka ei ole koskaan ollut kyseisellä
toimialalla (vaikka sellaisiakin tarjokkaita olisi). Ei haittaisi vaikkei
tuntisi tuotteita eikä täyttäisi kuin korkeintaan puolet pitkästä listasta
ehdottomia vaatimuksia ja mielellään muutaman niistäkin, joista olisi etua. Jos
vaikka.
Joskus kuitenkin hakuammuntakin kannattaa. Yrityksessä voi
samaan aikaan tai myöhemmin avautua paikka, johon tulee valituksi haettuaan
jotain toista paikkaa aiemmin. Itse koen myös hyödylliseksi hakea
paikkoja, joissa on joku rekrytointiyritys tai headhunter välissä. Eihän sitä koskaan tiedä kenen silmiin se oma CV osuu.
Kuva: freedigitalphotos/sheelamohan
Kuva: freedigitalphotos/sheelamohan
torstai 27. maaliskuuta 2014
Hannen blogi: Hauskoja työpaikkailmoituksia
Välillä vastaan tulee niin hauskoja työpaikkailmoituksia, että niistä tulee hyvälle mielelle. Tässä muutamia viime aikoina bongattuja:
Kesätonttu
http://www.ejobs.fi/tyopaikka-90509-kesatonttu-santa-claus-finland-helsinki.php
Makkaran ruiskuttaja
http://nayta.monster.fi/makkaran-ruiskuttaja-ty%C3%B6paikka-espoo-uusimaa-suomi-131718230.aspx
Invent your own summer job
http://tyopaikat.hs.fi/avoimet-tyopaikat/invent-your-own-summer-job-and-become-younited-hero/770644
Aiemmin Radio Rock teki ihan ohjelman piirakan rypyttäjän työpaikasta. Ex-kollegani puolestaan vinkkasi tanssijan paikasta Johanna Tukiaisen tanssiryhmässä.
Kuva: Santa Claus Office
Kesätonttu
http://www.ejobs.fi/tyopaikka-90509-kesatonttu-santa-claus-finland-helsinki.php
Makkaran ruiskuttaja
http://nayta.monster.fi/makkaran-ruiskuttaja-ty%C3%B6paikka-espoo-uusimaa-suomi-131718230.aspx
Invent your own summer job
http://tyopaikat.hs.fi/avoimet-tyopaikat/invent-your-own-summer-job-and-become-younited-hero/770644
Aiemmin Radio Rock teki ihan ohjelman piirakan rypyttäjän työpaikasta. Ex-kollegani puolestaan vinkkasi tanssijan paikasta Johanna Tukiaisen tanssiryhmässä.
Kuva: Santa Claus Office
maanantai 24. helmikuuta 2014
Roosan blogi: Real life roller coaster
Kun on riittävän monta kertaa tullut torjutuksi työtä hakiessa,
sitä tietämättään kehittelee itselleen erilaisia itsesuojelutyylejä, joiden
avulla suojautua tulevilta pettymyksiltä. Minulle työnhaun vuoristoradassa
eläminen on kehittänyt työpaikkailmoituskammon.
Oikotien
lähettämien profiloitujen työpaikkailmoitusten lukeminen suorastaan kammottaa
minua. Jännitän jo ennen viestin avaamista löytyykö listalta jokin
avoinna oleva paikka, jota minun kannattaisi hakea. Ongelmahan on siis siinä, että innostun
yleensä haussa olevista profiiliini sopivista paikoista kuitenkin niin paljon,
että torjutuksi tuleminen tuottaa lopulta pettymyksen. Mitä järkeä siis edes
hakea?
Kammoni
takia käyn työpaikkailmoituslistaa vastahakoisesti läpi ja toivon salaa, ettei
mitään haettavaa löytyisi. Hullua, tiedän. Tässä vaiheessa järki yleensä astuu
kuvioihin ja valistaa minua moittivaan sävyyn: ”Jos ei mitään hae, ei voi
myöskään mitään saada”. Omatuntoni ei lakkaa soimasta ennen kuin alan raapustaa
hakemusta. Kerään motivaationi romulaarista... ja sieltä se lopulta löytyykin!
Hakemuksen
lähettämisen jälkeen mielen valtaa euforinen tunne. Tunne on lähes samantuntuinen
kuin esimerkiksi silloin, kun on saanut kutsun haastatteluun. Olen itse asiassa
huomannut, että mielialani on korkeimmillaan juuri sillä hetkellä kun painan
lähetä-painiketta. Työnantajan vastinetta odotellessa mieliala alkaa taas
hiljalleen laskea. Alan jo ennakoivasti
valmistautua mahdolliseen pettymykseen.
Tähän
kohtaan joku viisaampi sanoisi, että ”ei niitä vastoinkäymisiä saa tuolla
lailla ottaa itseensä!” Ei niin, mutta minkä teet, kun näin silti käy? Ainakin Antsku Imatralta sanois tähän, että "siulla on oikeus siun omiin tunteisiin". Ja niin onkin, ei kun eteenpäin!
Tunnisteet:
hakemus,
työnhaku,
työpaikkailmoitus,
Työttömyys
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






