Tässä stalkkereitten vastauksia. Ei ollut helppo kysymys ollenkaan, kaikki me olemme tätä pähkäilleet!
Roosa: Oman ammattiliiton taulukko on hyvä suunnannäyttäjä, vaikkakin oma henkilökohtainen mielipide onkin, että tilastot ovat todella paljon yläkanttiin. Olet varmaankin törmännyt joskus seuraavanlaiseen ohjenuoraseen: Älä alihinnoittele palkkapyynnössäsi itseäsi, koska rekrytoija saattaa tulkita sen niin, ettet arvosta omaa työpanostasi. Älä myöskään ylihinnoitele itseäsi, koska silloin putoat helposti jatkosta. Ja tästä neuvosta tekee taas jokainen omat johtopäätöksensä. ;) Valitettavasti asiaan ei taida olla yhtä ainoaa oikeaa neuvoa.
Hanne: Hakemuksessa voi käyttää muutaman satasen palkkapyyntöhaarukkaa, jos haluaa vielä keskustella tehtävästä ennen tarkemman pyynnön laittamista. mutta jokin pyyntö pitää olla, puuttumisesta aiheutuu rekrytoijalle vain lisävaivaa. Firmat ovat samallakin alalla aika erilaisia palkkausperiaatteiden kanssa, joten pitää miettiä haluaako ensisijaisesti työpaikkaa vai kokeilla saisiko ko. työpaikasta paremman palkan (jos ei ole pakkotilannetta työpaikan vaihtamisen suhteen).
Veera: Palkkatoiveen esittämisessä on haastetta kerrassaan. Ilman palkkatoivettakin olen päässyt haastatteluun. Näissä tapauksissa en ole saanut riittävästi tietoja rekrytoijalta tehtävästä ja sen vastuista ennen hakemuksen lähettämistä. Hakemuksessa olen toivonut, että palkasta keskusteltaisiin rekrytointiprossista myöhemmässä vaiheessa. Itse olen kokenut hyödyllisenä yhteydenoton omaan ammattiliittoon, jonka antama palkka-arvio on ollut samassa linjassa kuin omani. Palkkatoive kertoo hakijan ammattitaidosta, jonka pitää olla realistinen. Oma palkkatoive on pystyttävä perustelemaan uskottavasti siinä vaiheessa, kun palkasta aletaan keskustelemaan. Palkkapyyntöhaarukkaa pyrin välttämään. Toisaalta ymmärrän, että sitä käytetään, koska yrityksillä on erilainen palkanmaksukyky. Kysyessäni lisätietoja työtehtävästä olen kysynyt myös palkkauksesta ja sen rakenteesta. Valitettavasti tähän kysymykseen saa lähes pääsääntöisesti vastauksen, että laita palkkatoiveesi hakemukseen eli siitä ei haluta keskustella tässä vaiheessa hakuprosessia, vaikka sitä odotetaan hakemuksessa. Toisinaan rekrytoija pyytänyt minua kertomaan palkkapyyntöni lupautumalla sitten kertomaan, paljonko yritys on valmis maksamaan. Puhelun jälkeen voi sitten pohtia, hakeeko kyseistä tehtävää vai ei. Realistisen palkkatoiveen ohella kannattaa, miettiä muita omia työmotivaation lähteitä, joista haastattelijat mielellään esittävät kysymyksiä etsiessään hakijoiden joukosta työtehtävään, yrityksen kulttuuriin ja tiimiin sopivaa henkilöä, jonka kanssa käydään palkkakeskustelu ennen työsopimuksen allekirjoittamista.
Salla: Minäkin käytän ensisijaisena palkkareferenssinä liiton (SEFE) palkkataulukoita. Yritän sovittaa pyyntöni ennen kaikkea yrityksen ja tehtävän mukaan, en niinkään yksittäisen tehtävän kohdalla, käytän siinä ehkä 200 euron haitaria vain osoittaakseni neuvotteluhalukkuuttani. Eri tehtävien välillä voi palkkapyyntöni muuttua radikaalistikin. Onhan iso ero siinä, onko kyseessä esimiestehtävä tai ei, sekä millä alalla yritys toimii. Paikkakunnallakin voi olla väliä, jos pääkonttori sijaitsee maakunnissa, vaikka työpaikka olisikin pääkaupunkiseudulla. Kainuussa ei välttämättä ymmärretä pääkaupunkiseudun hintatasoa. Joskus voi tulla hankalia tilanteita, jos hakee samaan yritykseen useamman kerran eri tasoisiin tehtäviin ja palkkapyyntö elää kovasti.... Loppujen lopuksi täytyy vain itse päättää haluaako ensisijaisesti työllistyä, vaikka tehtävä ja palkka ei juuri sillä kertaa vastaa ideaalia, jos vaan kokee, että työ sinällään edistää uraa ja työllistymistä jatkossa. Ainahan yrityksestä voi hakea pois myöhemmin, Tai sitten jäädä odottamaan sitä oman tasoista tehtävää ja siihen kuuluvaa palkkaa. Näinä aikoina voi varautua odottamaan pitkäänkin, valitettavasti.
Kuva: freedigitalimages/nongpimmy
