Näytetään tekstit, joissa on tunniste verkostoituminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verkostoituminen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. marraskuuta 2015

Hannen blogi: Suojeleeko lasilattia eliittiä?

Luin englantilaisesta lehdestä artikkelin työelämän lasilattiailmiöstä. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa eliittiin tai ylempään keskiluokkaan syntyvät henkilöt pysyvät usein yhteiskuntaluokassaan ja sen tulotasossa, vaikka olisivat menestyneet opinnoissaan vain keskinkertaisesti tai heikosti. Tämä estää lahjakkaita alempien luokkien edustajia saavuttamasta potentiaalinsa mukaista asemaa ja tulotasoa. Lasilattiailmiötä ruokkivat eliitin ja keskiluokan sisäiset verkostot, joissa mm. opintoaikojen harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja jaetaan enemmän kontaktien kuin osaamisen perusteella. Lehdessä ehdotettiinkin palkattomien harjoittelujaksojen poistamista oppilaitosten tutkintovaatimuksista.

Englanti tunnetusti on hyvin vahvasti luokkayhteiskunta, jossa ulkomaalaisetkin pystyvät tunnistamaan eri luokkien edustajat pelkän puhetyylin perusteella. Vaikka Suomessakin verkostojen merkityksestä puhutaan yhä enemmän, uskon että verkostot nykyaikana poikkeavat paljonkin ummehtuneista sikarikerhoista. Ehkä Suomessa auttaa se, että täällä on aika vähän ns. vanhaa rahaa. Menestykseen ei vaadita rahakasta menneisyyttä vaan pikemminkin näkemystä tulevaisuudesta. Ja kun toimialarakenteet ovat jälleen kerran myllertymässä uuteen asentoon, tarvitaan aidosti uutta ajattelua.

Toisekseen koulumenestyshän muutenkin selittää vain osan työelämämenestyksestä ja työelämässä voi menestyä erilaisilla kriteereillä. Kouluajan lahjakkuutta ei pitäisi liikaa korostaa.

On myös jotenkin rajoittunutta ajatella, etteikö alemmassa keskiluokassa tai työväestössä olisi työelämässä eteenpäin auttavia verkostoja. Duunarihommissa arvostetaan yhtä alla suosituksia "hyvästä tyypistä" kuin valkokaulustyöpaikoillakin. Pienemmissä duunaripaikoissa toimitusjohtajaksi edetään alan sisältä. Kyseessä saa olla jo aika iso firma, että Hesariin laitetaan ilmoitus Pulla Oy:n tai Meisseli Oy:n toimitusjohtajan paikasta. Oman lukioluokkani luokkakokouksessakin olin yllättynyt, miten moni ei-hikari poika oli edennyt pienehkön firman toimitusjohtajaksi.


Vieläkin tapahtuu myös niin, että jopa viidessä vuodessa syntyy täysin tyhjästä usean miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä. Mielenkiintoinen esimerkki on vaikkapa Varusteleka, jonka johtoa on vaikea kuvitella sukukartanossa pidettäviin rapujuhliin. Maailma ei ole valmis yrityselämässäkään.

Kaiken kaikkiaan talouselämän kehittymistä jähmettäviä lasilattioita ja muita vastaavia asenteita ja rakenteita tulee poistaa.Suomessa turhan helposti ajatellaan, että menestys tulee vain korkeakoulutusta parantamalla. Ihan niiltä alemmiltakin koulutusasteilta tulee kuitenkin paljon osaavia ja motivoituneita työntekijöitä ja yrittäjiä. Mielenkiintoista olisikin tietää, onko alemmille koulutusasteille minkäänlaista jatkokoulutustarjontaa. Voimistaako koulutusjärjestelmämme lasilattiailmiötä?

Kuvat: freedigitalphotos.net / stockimages 

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Roosan blogi: Älä soita perään!

Suomalaisyritys Soprano Tieturin 337:lle suomalaiselle rekrytointijohtajalle tekemän kyselyn tulokset ravistelevat työnhakuun liittyviä yleisiä suosituksia tämänpäiväisessä Iltalehden kirjoituksessa ("Asiantuntijat kertovat: Näin saat unelmatyöpaikkasi"). Kyselyn mukaan ei hakijan esimerkiksi kannata soittaa hakemuksen laiton jälkeen enää perään. Kolmasosa vastaajista pitää peräänsoittamista jopa työnsaantia heikentävänä tekijänä.

Kyselyn mukaan hyvä työhakemus, hyvin tehty ansioluettelo sekä hyvät suosittelijat ovat tärkeimmät tekijät siihen, pääseekö työnhakija työhaastatteluun vai ei. Työhaastattelussa taas tärkeimpiä työnsaannin kriteereitä ovat pirteä olemus, tehtävästä kiinnostuminen, oleellisen kysyminen ja siisti ulkoasu. Melkein puolet vastaajista korosti myös esiintymistaidon tärkeyttä.



Merkittävää muutosta on tapahtunut myös rekrytoijien suhtautumisessa koulutukseen. ”Arvostamme tekemällä oppimista, emme koulun penkillä istumista. Tutkinnon ohella täytyy olla näyttöä siitä, että osaa toteuttaa asioita ja on kiinnostunut sekä aktiivinen henkilö”, oli eräs kyselyyn vastannut sanonut. Koulutus on edelleenkin tärkeää, mutta tärkeämpänä pidetään relevantin koulutuksen ja työkokemuksen yhdistelmää. Yllättävää.

Yllättävää tutkimustuloksissa oli myös se, ettei verkostoitumisella tai sosiaalisen median profiililla olekaan merkitystä työnsaannissa. Tutkimuksen mukaan peräti 78% suomalaisista rekrytointipäälliköistä oli sanonut, että some-profiilin taso on merkityksetön tekijä rekrytointipäätöstä tehdessä. LinkedIniäkin työnantajat seuraavat vain jonkin verran.

Vaikken itsekään ole mikään sosiaalisen median fani, uskon, että LinkedIniä käytetään yhä enemmän ns. hiljaisen työn haussa. En siis suosittele kenenkään työnhakijan luovuttavan vielä tämän median suhteen.

Image courtesy of Stuart Miles / FreeDigitalPhotos.net

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Sallan blogi: Osuuskunnat ja Eezy esittelyssä Loft Helsingissä

Kävin Loft Helsingin järjestämässä Osuuskunta-seminaarissa, ja samalla pääsi tutustumaan Loft Helsingin tiloihin, jotka avattiin tammi-helmikuussa 2014.

OSUUSKUNNAT

Osuuskunnat ovat olleet alkuvuodesta kovasti tapetilla osuustoimintalain muututtua vuoden vaihteessa. Käytännössä lain muutoksella osuuskunnat ja osakeyhtiöt lähenivät toisiaan yritysmuotoina. Osuuskunnat kiinnostavat tänä päivänä muitakin kuin aatteellisia yhdistyksiä ja taiteilijoita. Osuuskunta on yhteisöllistä ammatinharjoittamista tai henkilöomisteinen pienyritys, miten sen sitten haluaakin nähdä.

Hissipuhelaisetkin ovat pohtineet Osuuskuntaa yrittämisen toimintamuotona. Siinä on etuna se, että kun osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä, ei toimintaa katsota yrittäjyydeksi, eli on edelleen mahdollista pysyä työttömyysturvan piirissä, jos sellaiseen on muuten oikeutettu. Vähempikin kuin 7 jäsentä riittää, jos osuuskunnan jäsenten kesken voidaan säätää äänimääriä. Eli jos jonkun äänivalta osuuskunnassa on vähemmän kuin 15%, henkilöä ei katsota yrittäjäksi. Muilla sitten vastaavasti pitää olla suurempi äänimäärä, ja heille syntyy yrittäjästatus.


Osuuskunnan voi perustaa yksinkin, mutta ylärajaa jäsenmäärälle ei ole. Starttirahan saamiseen jäseniä ei saa olla kuin enintään 3. Osuuskunnassa taloudellinen riski rajoittuu osuuskuntamaksuun (poislukien tietysti omavelkaiset lainatakaukset ym). Eli osuuskunnassa on paljon kiinnostavia piirteitä alkavaan yritystoimintaan. Osuuskunnan osuuttahan ei voi koskaan myydä, eli siinä vaiheessa kun toiminnalle alkaa kertyä nimeä ja tasearvoa, on syytä perustaa OY. Pääkaupunkiseudulla lisätietoa ja neuvoja Osuuskunnan perustamiseen saa mm. YritysHelsingistä.


EEZY

Kuulimme myös esityksen Eezy-osuuskunnasta, joka on laskutuspalvelu. Yrittäjyyttä harkitseva voi testata yrittäjyyttä ja liikeideaansa helposti Eezyn kautta, ilman että perustaa yrityksen. Soviteltu päiväraha on mahdollinen, mutta se kannattaa neuvotella etukäteen TE-toimiston kanssa. . Käytännössä henkilö on Eezyn palkkalistoilla ja Eezy hoitaa kaikki työnantajavelvoitteet ja ottaa laskun summasta provikat (3-7%) päältä. Työeläke kertyy, mutta työssäoloehto työttömyysturvaan ei täyty. Muitakin vastaavia palveluja on, kuten Ukko.

Eezyn kautta toimiminen ja Osuuskunta eivät varsinaisesti sovi yhteen, koska asiakkaalta laskutus tapahtuu palkanmaksuna tietylle henkilölle. Mutta Eezyn kautta voi muodostaa työporukoita, jolloin lasku eli palkka jaetaan eri tekijöiden kesken. 

LOFT HELSINKI

Tämä, kuten muut vastaavat tilat, esim Kontoret, tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden aloittaa yritystoiminta muualla kuin keittiön pöydän ääressä, varsinkin jos kaipaa työyhteisöä ympärilleen.

"Loft Helsinki tarjoaa yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta hyödyntäviä työtiloja audiovisuaalisen ja luovien alojen yrittäjille, freelancereille tai startup-tiimeille. Loft Helsinki Pasilan Studiot yhdistää eri toimialojen pienyrittäjät ja kehittäjät saman katon alle, mikä luo uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja uutta tuotantokulttuuria. Loft Helsingin sijainti Pasilan Studioiden kehittyvällä alueella mahdollistaa uudenlaisen media-alan yhteistyön." (Lähde LH verkkosivut).

Loft Helsingin Pasilan Studiolla on työtilat 80 hengelle, osa on 300€/kk maksavia kiinteitä työpisteitä, osa on 175€/kk maksavia mobiilityöpisteitä. Paikat vuokrataan kuukaudeksi kerrallaan. On mahdollista hankkia myös max 5 hengen Community Pass hintaan 400€/kk. Ylen Isossa Pajassa Pasilassa sijaitsevalla Studiolla on tarjolla puhelinhuoneita, neuvotteluhuoneita, keittiötilat ja vastaanotto.  
Kuvat ovat Loft Helsingin tiloista.

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Hannen blogi: Kokemuksia LinkedInistä työnhaussa

7 kuukauden aktiivisen (ja sitä ennen passiivisemman) työnhaun pohjalta omat kokemukseni LinkedInistä työnhaussa ovat seuraavat.

Oman osaamis- ja kokemusprofiilin ylläpito
LinkedInissä on kätevää ylläpitää omaa CV:tä. Työpaikkahakemuksien mukana lähetän kuitenkin yksityiskohtaisemman ja Wordillä tehdyn CV:n, koska haluan muokata sitä kutakin hakua varten. En ole siis käyttänyt LinkedIn-profiilia hakemusten lähtökohtana, vaikka joissakin nettipohjaisissa rekrysovelluksissa se on mahdollista.



Verkostojen ajantasaisuus
Silloinkin kun en ollut aktiivisesti etsimässä uutta työpaikkaa, LinkedIn oli hyvä keino seurata entisten työkavereiden ja muiden puolituttujen työpaikan vaihtoja ja etenemistä omassa organisaatiossa. Bongasin LinkedInistä juuri yhden vanhan työtuttavan, jota mahdollisesti kontaktoin lähiaikoina työpaikkatilanteesta. LinkedIn-kontaktiksi voi pyytää henkilöitä aika lyhyenkin tuttavuuden perusteella (kertatapaaminen) ja harva kieltäytyy kutsusta. LinkedIn-kontakti on kuitenkin aavistuksen aktiivisempi yhteys kuin kortti käyntikorttikasassa.  
Työni sisältöön on liittynyt verkostoituminen eri toimijoiden kanssa, joten LinkedIn-verkostoni on minulle konkreettinen tapa todentaa työhakemuksissani mainitsemani verkostoitumiskokemus.

Headhuntterit
Rekryseminaareissa kerrotaan miten head hunterit, rekrykonsultit ja rekrytoivat henkilöt käyttävät yhä enemmän LinkedIniä sopivien kandidaattien etsimisessä normaalin ilmoittelun sijasta. Itselleni head hunter on soittanut pari kertaa (kummatkin jo vuosia sitten) LinkedIn-profiilin perusteella. Valitettavasti nyt, kun olen aktiivinen hakija, kontaktointeja ei ole ollut.

LinkedInin työpaikkailmoittelu
Firmat voivat ilmoittaa LinkedInin palveluun avoimia työpaikkoja, joista hakijat voivat pyytää itselleen päivittäisen tai viikottaisen meilin. En ole itse löytänyt näistä ilmoituksista kiinnostavia työpaikkoja, vaan sopivimmat ovat löytyneet esim. Monsterista ja Oikotieltä (tai ilmoitus on löytynyt näistä kaikista).

LinkedInin työnhakuryhmät
LinkedInissä on muutamia hyviä ja aktiivisia työnhakuun keskittyviä ryhmiä, joissa olen jäsen.
Ejobs.fi ja Uratärpit -palveluista tulee sähköpostiin työpaikkailmoituksia. Toistaiseksi en ole niistäkään löytänyt sellaista kiinnostavaa ilmoitusta, jota ei olisi ollut jossain muuallakin.
Myös Talent Pool Finlandin kautta tulee sähköpostiin työpaikkailmoituksia. Lisäksi ryhmässä käydään aktiivista keskustelua työn hakemisesta ja työelämästä yleensä. Keskusteluun osallistuu usein head huntereitakin, joten mukaan saadaan sen toisenkin puolen näkökulma. Suosittelen!
Ryhmien keskusteluun osallistuminen lisäisi toki tunnettuuttani, mutta toistaiseksi olen ollut passiivinen seuraaja. En halua kovin julkisesti ja omalla nimellä olla sitä julistamassa, että olen uuden työpaikan tarpeessa. 

Apua LinkedIn-profiilin luomiseen ja kehittämiseen
Profiilista kannattaa tehdä mahdollisimman kattava ja ajantasainen. Vinkkejä saa lukuisista paikoista. Itse olen saanut vinkkejä ja henkilökohtaista palautetta mm. omalta ammattiliitolta. Somerekrytoinnin guru Suomessa on Tom Laine, jonka vinkkejä voi seurata lähes kaikilla some-muodoilla. Tässä hänen tuore blogikirjoituksensa somen käytöstä työnhaussa:
http://www.city.fi/blogit/tyonhakuopas/top+10+sosiaalisen+median+palvelua+tyonhakuun+suomessa/126604

LinkedInin maksullinen Premium-palvelu
Maksullisessa Premium-palvelussa oma profiili pitäisi nousta henkilöhauissa muita henkilöitä korkeammalle. Lisäksi palvelu on tarpeen, jos haluaa nähdä täydellisen listan profiilin katsojista. Olen pariin otteeseen ottanut käyttöön Premium-palvelun kuukauden mittaisen, ilmaisen kokeilujakson. En huomannut, että se olisi juurikaan vaikuttanut profiilini katsomiseen. Profiilia saatetaan käydä katsomassa aika kevein perustein, joten en näe varsinaista hyötyä siitä, että näkisin katsojien tiedot. Sinällään kivaahan se on katsoa, ketkä profiiliani ovat katsoneet.


Yhteenveto
LinkedInissä kannattaa olla mukana, koska siinä ei voi hävitä mitään. Kerran kunnolla työstetty profiili voi toimia vuosikausiakin, kunhan päivittää sitä muutosten myötä. Halutessaan LinkedInissä voi olla hyvinkin aktiivinen ja siten lisätä tunnettuutta (jakamalla omalle verkostolle tai ryhmälle kiinnostavia uutisia tai vaikkapa omia Slideshare-esityksiä).  

Olisi kiva tietää, millaista konkreettisia kokemuksia ja hyötyjä teillä muilla on ollut LinkedInistä työnhaussa.   

Kuva: freedigitalphotos.net / Renjith Krishnan
  

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Sallan blogi: Onko luotettava ja lojaali sama asia kuin pätevä ja paras?

Ei ole mitenkään tavatonta yrityselämässä nähdä, miten uusi toimitusjohtaja pikkuhiljaa vaihtaa firman entisen johtoryhmän kavereihinsa, joko entisiin työtovereihin tai muihin tuttuihin.

On täysin ymmärrettävää, että toimitusjohtaja mielellään tekee töitä ihmisten kanssa, jotka hän tuntee entuudestaan ja joihin hän luottaa. Luottaa heidän lojaalisuuteensa. Toimitusjohtaja voisi kuitenkin kysyä itseltään, onko luotettava ja lojaali sama asia kuin pätevä ja paras.



Mitä tämä toimintatapa tekee yrityksessä jo entuudestaan olevien avainhenkilöiden motivaatiolle, sitä ei liene vaikea arvata. Voi toki olla tarpeenkin vaihtaa avainhenkilöitä, jos haetaan merkittävää muutosta yritykseen.

Itse näen tällaisessa toimitusjohtajan tavassa rakentaa hovia ympärilleen suuria riskejä yritykselle. Millaista tulosta sama tiimi tekikään edellisen kerran yhdessä toimiessaan? Päteekö sama osaaminen tässä yrityksessä? Löytyisikö joltain muulta parempaa osaamista kuin siltä toimitusjohtajan inttikaverilta, jos kerran ollaan henkilöstöä ulkoa palkkaamassa? Klikkiytyykö johtaja ja hänen lähipiirinsä omaksi suljetuksi porukakseen? Ketä johtaja kuuntelee?

Kun toimitusjohtajalle sitten tulee aika siirtyä seuraavaan yritykseen (keskimääräinen toimitusjohtajan pesti on 4-7 vuotta ja lyhenemään päin), on olemassa iso riski, että puolen vuoden sisällä firma on tyhjentynyt myös hänen kavereistaan, jotka ovat siirtyneet johtajan peesissä seuraavaan firmaan. Pahimmassa  - tai parhaassa - tapauksessa koko johtoryhmä ja keskeiset avainhenkilöt ovat vaihtaneet työnantajaa.

Kuva: renjith krishnan/Freedigitalphotos.com

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Veeran blogi: Työttömyyyden myönteiset puolet - oppimisprosessi


Työnhakuun perehtymistä ja tiedon hankintaa


Nyt on ollut aikaa opiskella työnhakua ja sen kiemuroita, kun työvoimaa on tarjolla enemmän kuin työtä ja suurin osa vapaista työpaikoista ovat piilossa. Vain jäävuoren huippu on julkisessa haussa. Oma taiteen lajinsa tämä työnhakukin on tänä päivänä. Olen käynyt kuuntelemassa eri asiantuntijoiden luentoja ja osallistunut erilaisiin työnhakua edistäviin tilaisuuksiin sekä lukenut työnhakuun että rekrytointiin liittyviä kirjoja ja artikkeleita. Kaiken tämän olen tehnyt ihan omasta halusta ja mielenkiinnosta ymmärtääkseni tätä menoa paremmin sekä edistääkseni työllistymistäni että ymmärtääkseni rekrytoivien yritysten näkökulmaa. Jos olisin opiskelija, niin opintopisteitä itseopiskelusta olisi kertynyt roppakaupalla.


Työnhaun syventävät opinnot


Ennen mieleinen työpaikka löytyi vastaamalla 1 – 3 työpaikkailmoitukseen. Nyt olen lukenut ja analysoinut niitä ihan urakalla, että sopiiko omaan osaamisprofiiliin vai ei, haenko vai en, koska oma mielenkiinto pitää osata perustella vakuuttavasti. Kaikista haen myös liikevaihto ja kannattavuustiedot finder.fi kautta.

Osa työnantajista tuntuu pelkäävän, että palkattava työntekijä saattaa jatkaa ilmoitusten lukemista vielä työllistymisen jälkeenkin. Epävarmuus on osa arkea. Sen kanssa on vain elettävä. Molempia osapuolia siis pelottaa. Rekrytoiva esimies tiimeineen miettii, että osaammeko valita työyhteisöön sopivimman henkilön, joka tulee toimeen toisten kanssa ja hoitaa tehtävänsä edistäen yrityksen liiketoimintaa eikä ihan heti ilmoita siirtyvänsä toisen työnantajan palvelukseen. Työnhakija pohtii tahollaan, onko tämä minun unelmatyöpaikkani ja työyhteisöni. Näytelmäkirjailija William Shakespeare on sanonut, että epäilymme ovat petollisia ja saavat meidät hukkaamaan sen hyvän, jonka saattaisimme saavuttaa.

Työnhaun myötä on saanut tutustua erilaisiin rekrytointiyrityksiin ja –konsultteihin. Kiire tuntuu heilläkin olevan, sillä vain tosi ammattilaiset ilmoittavat rekrytointiprosessin edistymisestä ja lopputuloksesta. Sama pätee yrityksiinkin. Rekrytointiprosessi on osa yrityksen markkinointia ja prosessien hallintaa.

Työpaikkahaastatteluissa olen saanut soveltaa hankittua teoriatietoa, joten empiiristä eli kokemusperäistä tietoa on syntynyt työnhausta enemmän kuin koskaan aiemmin. Monenlaisia tunteita ja käänteitä on saanut kokea. Itsetuntemus ja itseluottamuskin on kasvanut pettymyksistä huolimatta. Jokaisesta työnhakuun liittyvästä kohtaamisesta on oppinut, sillä jokainen työnhaun kohtaaminen on ollut rikastuttava oppimiskokemus, kun kääntää sen mielessään sellaiseksi. Haastatteluihin on parasta mennä uteliaasti ja avoimin mielin kertomaan rehellisesti omasta osaamisestaan. Loistavia tilaisuuksia saada tutustua erilaisiin yrityksiin ja niissä työskenteleviin ihmisiin sekä heidän ajatusmaailmaansa.


 

Toisenlaista arkea


Nyt on ollut mahdollisuus katsoa elämää ihan toisenlaisesta näkövinkkelistä, kun paluu työelämään ei ole onnistunut niin nopeasti kuin ajattelin. Nyt on ollut mahdollisuus nauttia kotona olemisestakin. Työnhakuhan on netissä tätä nykyä. Parasta lienee ollut oman ammatillisen viiteryhmän vertaistuki eli keskustelut, verkostoituminen ja kohtaamiset muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Heiltä saa aitoa tukea ja ymmärrystä. Heidän kanssaan voi jakaa omia työnhaun kokemuksia ja saada uusia näkökulmia. Tähän kannustan kaikkia työnhakijoita.

 
Kuvat: www.freedigitalphotos.net

 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Sallan blogi: Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin

Työttömäksi jääminen ja työttömyyden pitkittyminen ei tietenkään ole millään lailla toivottavaa tai kivaa ja mukavaa. Mutta jotain positiivistakin tästä tilanteesta voi löytää. Tässä muutamia. Jätän nyt tietoisesti pois jokaiseen kohtaan liittyvät ”mutta/tosin/kuitenkin/todellisuudessa”-asiat, voitte ne itse mielessänne kuvitella 


Loma! Vapaus!
Enpä ole näin pitkään ollut vapaalla – oikeastaan koskaan. Olin ensimmäisissä kesätöissäni 16-vuotiaana ja sen jälkeen en ole ollut kuin pari lyhyttä pätkää ”between jobs”. Kerrankin ei ole mitään velvollisuuksia. Saa suunnitella päivänsä ja viikkonsa ihan miten itse haluaa. Vaikka mennä leffaan keskellä päivää. Tai lähteä keskellä viikkoa Tallinnaan ostoksille.

Mitä minusta tulee isona -pohdiskelu
Nyt on vihdoinkin aikaa miettiä, mitä minä oikeasti haluaisin tehdä. Olenko viimeiset 20 vuotta tehnyt sellaista työtä mistä nautin ja joka vastaa arvojani? Olisiko joku muu ammatti/aate/harrastus enemmän menetetyn vapaa-aikani arvoinen? Mitä jos perustaisinkin oman yrityksen?

Verkostoituminen
Enpä ole näin moniin uusiin ihmisiin, jotka eivät ole samassa firmassa töissä kuin itse olen,  tutustunut sitten opiskeluaikojen. Ja nimenomaan tutustunut omasta tahdostani, saanut uusia ystäviä ja verkostoitunut. Tämä kaikki siksi, etten ole jäänyt kotiin istumaan vaan osallistunut erilaisiin tapahtumiin, vertaistukiryhmiin, työllistymisohjelmiin.

Ammatillinen kehittyminen
Vihdoinkin on ollut aikaa myös mennä kaikkiin niihin seminaareihin, joihin olen ilmoittautunut. Kuinka monta kertaa olinkin joutunut työkiireiden takia jättämään menemättä kiinnostaviin tapahtumiin tai messuille.

Opiskelu
Tuskin olisin saanut aikaiseksi alkaa opiskella avoimessa yliopistossa, jos en olisi jäänyt näin pitkäksi aikaa pois töistä. En muistanutkaan miten kivaa se on!

Marttailu
Työssä ollessani en juuri jaksanut innostua kotihommista. Matalan prioriteetin asioita. Käytin vapaa-aikani mieluummin harrastuksissa kuin siivoamalla. Söin työpaikkaruokalassa. Nyt olen innostunut laittamaan ruokaa ja leipomaan. Siivoaminen on edelleen niin ja näin. Mutta pyykkikori ei enää pursu yli.

Harrastukset
Olen ehtinyt viritellä myös uusia harrastuksia, kuten valokuvaus. Työnväenopistot tarjoavat ihan kohtuullisia kursseja, joista työtön saa alennustakin. Ja voin lähteä jumppaan keskellä päivää, jos siltä tuntuu.

Matkailu 
Laitetaan nyt tämäkin tähän, vaikka se pääosin haaveeksi jääkin. Nyt olisi aikaa sille maailmanympärysmatkalle.

Ekologisuus
Huomaan, että mietin tarkemmin ostoksiani, yritän korjata rikkoutunutta mieluummin kuin ostan uutta. En lähde autolla tai bussilla joka päivä liikkeelle, vaan hoidan useamman asian kerralla.

Muitakin hyviä puolia tästä kaikesta löytyy. Kai se on vaan kiinni siitä, miten asiat haluaa nähdä.
Entäs te muut hissipuhelaiset, tai lukijat?

Kuva Freedigitalimages.com/sdmania

torstai 20. maaliskuuta 2014

Sallan blogi: Vaihtoehtona yrittäjyys?

Oma Yritys -tapahtuma oli Helsingissä 18-19.3. Olin paikalla jälkimmäisenä päivänä, kuuntelemassa valikoituja luentoja, lähinnä itsensä brändäämisestä ja myyntityön tärkeydestä. Aiemmassa blogissani referoinkin jo Ollis Leppästä. Seuraavassa esimerkkejä tapahtuman muusta annista.

Survival Pack

Pia Pakarinen Helsingin Yrittäjistä esitteli uuden yrittäjän Survival Packin, viiden kohdan check-listan:
1. Vastaa kysymykseen: miksi yrityksesi on olemassa. Tuotteista, luo yrityksestäsi tarina, erotu.
2. Jaa ideasi. Jollet ole keksinyt jotain huippusalaista ja patentoitavaa, jaa ideasi muiden kanssa. Se jalostuu ja löydät kumppaneita.
3. Satsaa laatuun kaikessa mikä näkyy potentiaaliselle asiakkaalle ja tee ostamisesta helppoa.
4. Näy monikanavaisesti johdonmukaisella viestillä.
5. Toimi!

Visio vai hallusinaatio?

Lean Startup-ideologian edistäjä Suomessa, Hub Helsingin Ola Sundell kehotti aloittavaa yrittäjää etsiytymään verkostoihin ja pitämään myynnin ja markkinoinnin keskiössä. Hän painotti sitä, että idean keksittyään ei pidä seuraavaksi alkaa luomaan infrastruktuuria, kuten vuokraamaan toimitilaa ja miettimään laskutuksen hoitamista, vaan keskittyä asiakkaaseen ja idean tuotteistamiseen. Mutta liiketoiminta- ja ansaintamalli pitää miettiä valmiiksi, vasta sen jälkeen tulee tuotekehitys. On hyvä kysyä itseltään, onko yrityksellä visio vai hallusinaatio!



Brändää itsesi

Parikin esitystä keskittyi itsensä ja yrityksen brändäämiseen. Mikä on firmasi nimi ja arvot, millaisella ryhdillä pidät hissipuhettasi sijoittajille, mikä on USP:si? Siinäpä mietittävää.

Mitä jäi käteen?

Päivä herätti paljon ajatuksia ja innostustakin yrittäjyyttä kohtaan. Ehkä kiteytettynä päivän anti oli se, että omaa yritystä ei pidä miettiä kammiossaan pitkään ja hartaasti, vaan pitää lähteä rohkeasti etsimään neuvoja ja kumppaneita ja testaamaan ideoitaan asiakkaiden keskuudessa.

Vielä en kuitenkaan perustanut yritystä, vaikka se netissä onkin todella helppoa nykyään. Työttömän yrittämistä harkitsevan on pohdittava tarkkaan miten yrityksensä toteuttaa. Hissipuhe-ryhmä on selvitellyt ja pohtinut erilaisia vaihtoehtoja, kuten osuuskunta, Eezy-laskutuspalvelu, starttirahat ym tuet. Toisaalta, jos uskoo yritykseensä, miksi pitäisi lähteä siitä oletuksesta, että yritys ei kannata ja tarvitsee tukia? Eikö silloin jo henkisesti pohjusta omaa epäonnistumistaan?

Kuvat: freedigitalphotos.com