Sallan blogi: Kun telefax oli uusinta uutta

Hanne kirjoitti edellisessä blogissaan siitä, miten nyt eläkkeelle jäävät muistelevat menneitä aikoja työelämässä, kun pärjättiin vaikkei ollut kuin yksi tietokone koko firmassa.

Aloin itsekin muistella menneitä. Aloitin kesätöissä jo 80-luvulla ja silloin todellakin yrityksessä saattoi olla yksi tietokone, jos sitäkään. Opiskellessani koko korkeakoulussa oli 2 tietokonetta ns. tietokoneluokassa ja 2 opiskelijoiden käyttöön. Tietokoneessa oli kaksi aukkoa, toiseen ladattiin lerppu jossa oli DOS, ja toiseen toinen lerppu, jossa oli WordPerfect tai joku muu dos-pohjainen tekstinkäsittelyohjelma. Sitten kirjoittamaan. Lopputulos eli valmis gradu tulostettiin matriisikirjoittimella monen metrin mittaiseksi pötköksi. Oi niitä aikoja!

Kesätöissä minulla oli vaihtelevasti tietokoneita käytössäni, mutta kirjoituskonettakin vielä käytettiin ja korjauslakka tuli tutuksi. Telefax oli mielettömän hieno keksintö, mutta kerran jouduin myös telexin hoitajaksi - se oli pelottava kapistus.

Kun menin ensimmäiseen vakinaiseen työpaikkaani 90-luvun alussa, sai työpaikalla vielä tupakoida omassa työpisteessään. Myös avokonttorissa. Onneksi sitä vaihetta ei kestänyt kovin kauaa. Osastollamme oli silloin pari tietokonetta, mutta ei kestänyt kauaa, kun sain jo oman. Yritys oli hyvin edistyksekäs ja otimme käyttöön beta-version ICL:n yrityssähköpostijärjestelmästä. Muutama änkyrä tosin ei suostunut sähköpostia käyttämään. Tein kaikenlaisia kokeiluja sähköpostilla, sillä pystyi mm. lähettämään telefaxeja. Noin teoriassa - käytännössä ohjelmassa oli bugi, jonka takia faxi meni perille 10 kertaa, kunnes vastaanottavasta laitteesta loppui paperi.

Telefax oli vielä kovassa käytössä 1994-95, koska esim. kaikilla IT-alan jälleenmyyjillä ei vielä ollut sähköpostia käytössään! Onneksi se yleistyi nopeasti ja sitä myöten pikkuhiljaa fax jäi pois, mutta kyllä niitä vielä tänä päivänäkin on olemassa. Olen tainnut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähettää noin 10 faxia, yleensä ulkomaankauppaan liittyvää asiaa. Ensimmäisen Nokiani taisin saada 1995. 2110 oli yksi parhaita puhelimia ikinä. Sillä voi soittaa puheluita.

Maailma on muuttunut viimeisen 6-7 vuoden aikana nopeammin kuin sitä edeltävinä satana vuotena yhteensä. Tänä päivänä työssäni käytän tietysti edelleen sähköpostia hyvin paljon, mutta myös pikaviestimiä, sosiaalista mediaa, Lynciä, videota. Yksityisesti kirjo on vielä laajempi. Käytössä olevien erilaisten ohjelmistojen määrä on valtava. Niiden vaatimille salasanoille minulla on töissä käytössä ihana vanha keksintö: paperinen puhelinmuistio. Sinne laitetaan T:n kohdalle twitter-salasanat jne. Melkein jokaiseen kirjaimeen löytyy joku softa ja sen salasanat.

Millaisia muistoja sinulla on? Mitähän parinkymmenen vuoden päästä ajatellaan nykyisestä pikaviesti-Lync-twitter-ym. maailmasta?

Sallan blogi: Iterointia avokonttorissa

Onkohan Sipilä oikeasti koskaan ollutkaan avokonttorissa, jos tämä Uusi Suomi -verkkolehdessä olleen kuvan tila on hänen mielestään avokonttori? 

Ja prosessikaavio.... Eikö Sipilä ole kuullut dataprojektorista ja softista, joilla voi tehdä prosessikaavioita? Onhan fläppitaulussa tietysti kiva ja näppärä käyttöliittymä.... Sillä sitä sitten iteroidaan yhteiskuntasopimusta ja leikkauksia.

Mm. Iltasanomat kertoo Sipilän leikkauslistasta, mikä toteutetaan mikäli yhteiskuntasopimus ei synny:

"Työttömyysturvaan tehtäisiin 120 miljoonan euron lisäleikkaukset, tekeillä olevien 200 miljoonan euron leikkausten päälle.  Sipilän hallitus aikoo saada aikaan yhteiskuntasopimuksen elokuussa. Työmarkkinajärjestöjen olisi sovittava viiden prosentin tuottavuushypystä, esimerkiksi työntekijöiden työaikaa pidentämällä." 

Koko juttu videon kanssa täällä:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1433126262199.html

Mietin vaan, että miten työajan pidentäminen auttaa työpaikkojen syntymiseen? 

Sallan blogi: Oma huone vai maisemakonttori?

Tänään eräs toisella osastolla työskentelevä työkaveri kävi osastollani juttelemassa siitä, miten erilaisia ääniympäristöjä eri työtehtävissä tarvitaan. Kiertäen ja kaartaen yritti siis sanoa, että häiritsemme äänekkyydellämme hänen keskittymistä vaativaa työtään. Ja raukkaparka joutuisi piakkoin vielä siirtymään lähemmäs osastoani.Hyvä, että tuli juttelemaan, eikä vaan jäänyt kiristelemään hampaitaan.

Meillä ei osastollani tosiaan ole tapana huomioida muiden työrauhaa, vaikka ehdottomasti pitäisi. Olemme omaksuneet huonon tavan huudella sermien yli toisillemme. Itse tosin keskustelun aloittaessani useimmiten nousen ja kävelen lähemmäs kuin alan huudella, mutta jos joku aloittaa keskustelun kanssani sermin takaa, niin silloin en nouse.

Ja valitettavasti meillä on tapana kinastella ihan turhista. Vähän liikaa minun makuuni. Kaipaisin vähän enemmän kunnioitusta toistemme mielipiteille. Aina ei tarvitse saada tehdä oman päänsä mukaan, se toinenkin saattaa olla oikeassa.... Choose your battles, kuten sanotaan "toisella kotimaisella". Kannattaisi säästää kiistelyenergiaa todella tärkeisiin asioihin.

Molempi parempi vai kumpi?

Maisemakonttorilla on hyvät puolensa. Tieto kulkee paremmin ja vuorovaikutuksessa yleensä syntyy parempaa jälkeä kuin itsekseen puurtamalla.

Omassa huoneessa on oma rauha keskittyä työhönsä. Jatkuva hälinä ympärillä on stressitekijä sekin, joten omassa kopissaan voi olla vähemmän stressaavaa työskennellä.

Kumpaa sinä suosisit, jos saisit valita?

Kuva löytyi netistä googlettamalla Martelaa ja avokonttoria. Ei meillä tuollaista ole sentään....