Näytetään tekstit, joissa on tunniste haastetteluun valmistautuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haastetteluun valmistautuminen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Hissipuheen teemakysymys: Hankalat haastattelukysymykset

Teemakysymys: mikä on ollut erikoisin tai hankalin haastattelukysymys mihin olet joutunut vastaamaan, ja tuntuiko, että vastasit oikein vai väärin?


Hanne: 
Haastavinta on haastattelussa ollut, kun selvän kysymyksen sijasta onkin esitetty jokin toteamus. Yleensä toteamuksen on esittänyt rekrytoivan firman edustaja, ei rekrykonsultti. Mielestäni toteamustyyppinen "kysymys" ei välttämättä ole ollut tarkoituksella suunniteltua. Rekrytoija vaan tykkää keskustella vapaammin tiukan kysymysarsenaalin sijasta. Yleensä olen ollut niin valmistautunut "kuulusteluun", että ensimmäisinä kertoina saatoin reagoida tälläisiin tilanteisiin hyvin lyhyillä kommenteilla tyyliin "aivan", "niinpä" tms. Melkein parhaiten asiaan olen saanut vinkkiä englannin tunneilta, joilla on opetettu, että kysymyksiin ei pitäisi vastata vain "kyllä" tai "ei", vaan vastausta pitäisi myös perustella hieman. Olen myös opetellut hillitsemään jännitystä, jotta kesken haastattelun onnistuisi melko kevytluonteinenkin small talk. Eli mielestäni on olennaista, että toteamuksiinkin kommentoi jollain tavalla.

Salla:
Yksi haastattelija aivan haastattelun lopuksi kysyi, mikä olisi syy minkä takia et ottaisi tätä työtä vastaan. Vastasin rehellisesti mutta ilmeisesti väärin (en ainakaan saanut sitä työtä), kun sanoin, että jos joku tarjoaisi paikkaa firmassa, joka ei olisi hajaantunut kahdelle eri paikkakunnalle niin, että ei tarvitsisi reissata edestakaisin ja olisi kaikki keskeiset työkaverit lähellä. Selitin kyllä, että tämä toive johtui omasta työhistoriastani sen kaltaisissa yrityksissä ja olinhan ennenkin sen asian kanssa tullut toimeen. Nyt jälkeenpäin ajateltuna olisi kannattanut vaan kestää se reissaaminen, jos paikan olisi saanut, eikä vastata kuten vastasin tuohon kysymykseen. Mutta vähän epäreilu kysymys. Olisiko pitänyt sanoa että tämä on unelmieni työpaikka enkä lähtisi firmasta kulumallakaan?

Onko oikeita ja vääriä vastauksia vai vaan vääriä kysymyksiä?

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Sallan blogi: And the Oscar goes to....

Olin viikolla ensimmäistä kertaa videohaastattelussa. Sain linkin pari päivää ennen deadlinea, joten kovin paljoa ei ollut aikaa perehtyä asiaan. Avain ensimmäiseksi piti tarkistaa, onnistuuko videohaastattelu ylipäänsä minun laitteillani. Jonkun aikaa jouduinkin temppuilemaan, jotta sain selaimen estot pois päältä, sen jälkeen tekniikasta ei ollutkaan huolta. Käytin ulkoista mikrofonia varmuuden vuoksi ja läppärin omaa webcamia.

Testatessani järjestelmää huomasin, että taustanäkymää pitää rauhoittaa. Takanani kuvassa oli matalahko kirjahylly, ja päätin ennen kuvausta siivota kaikki rojut pois sen päältä, koska ne häiritsivät.

Seuraavaksi kirjoitin ylös kaikki kysymykset, joita oli 5 kpl. Ne tulivat videolta HR-henkilön esittäminä, mutta näkyivät myös tekstinä. Mietin käsikirjoitusta, eli mitä kuhunkin kysymykseen vastasin ja kirjoittelin joitain lauseita ja avainkohtia ylös. Kävin vielä yrityksen nettisivuilla, ja yritin soveltaa sieltä löytyvää informaatiota hyvin yleisluontoisiin kysymyksiin.

Seuraavana päivänä tein lavastuksen (siivosin kirjahyllyn päälliset), puvustuksen (silitin paidan, joka mielestäni sopi hakemaani tehtävään ja videohaastatteluun), meikkauksen ja kampauksen (normaalit, ei mitään ihmeellistä) sekä koekuvauksen ja aloin tallentaa vastauksiani järjestyksessä. Jokaiseen vastaukseen tarvitsin vähintään kaksi, useimmiten 3-5 ottoa, ennen kuin olin tyytyväinen. Kestoltaan kukin video oli noin 1- 1,5 minuuttia. Yritin olla lukematta paperista vastauksiani, vaikka minulla käsikirjoitus olikin. Katsoin tallentamani pätkän pari kertaa, ennen kuin siirryin seuraavaan kysymykseen ja lopuksi vielä kaikki kertaalleen.



Viimeisenä kohtana oli mahdollisuus esittää firmalle oma kysymys. Käytin senkin hyväkseni. Sitten painoin lähetä-nappia. Kaikkinensa tähän toivottavasti Oscarin arvoiseen suoritukseen meni noin puolitoista tuntia. Eli normaalista haastattelusta olisi selvinnyt paljon nopeammin.Videohaastattelut ovat selvästikin yleistymässä työnhaussa. Joidenkin liittojen, kuten omani, SEFEn, sivuilla on sovellus, joilla videohaastattelua voi harjoitella.