maanantai 18. toukokuuta 2015

Hissipuheen teemakysymys: Oletko kohdannut syrjintää työnhaussa?

Tietysti taannoisen teekkaritytön ja Metsä Groupin tapauksen innoittamana Hissipuheen teemakysymyksenä on: Oletko kokenut, ja jos olet niin millaista, sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää työnhaussa tai työelämässä tai tiedät jostain tapauksesta?


Salla: 
Enpä juuri ole kokenut syrjintää työnhaussa, tai ainakaan tiedä tulleeni syrjityksi siksi, että olen nainen enkä mies. En myöskään ole koskaan hakenut tehtävään, jonka voisi kuvitella olevan sellainen, mitä vain mies voisi tehdä.

Hamasta nuoruudesta on kyllä jäänyt mieleen eräs niistä harvoista työpaikoista, jonka sain siksi, että isäni oli kyseisessä konsernissa töissä. Nimittäin samana kesänä veljeni sai myös työpaikan samasta konsernista. Ehkä hänen työpaikkansa oli ns. miesten työtä - ja hänen likaisen työn palkanlisänsä oli enemmän kuin minun koko konttorirotan palkkani. Mutta enpä olisi hänen hommaansa halunnutkaan.

Työelämässä syrjintää on varmastikin ollut. Ei mihinkään ylennyksiin tms. liittyvää, mutta mielipiteiden vähättelyä ja keskeyttämistä. Sellaista, johon on vaikea tarttua, kun sitä on vaikea edes tunnistaa. Tietää vaan jotenkin tulleensa väärin kohdelluksi. Olen monta kertaa sanonut, että miehille sallitaan paljon enemmän virheitä kuin naisille. Sekin on syrjintää.

Hanne: 
Olen ollut valmistumisen jälkeen miesvaltaisella alalla ja miesvaltaisissa työpaikoissa. Suomessa on sen verran ilmeisesti ollut oikeudenkäyntejä naisten syrjinnästä, että aika harvoin olen kuullut työpaikallani kenenkään nostavan naissukupuolta negatiivisessa mielessä esille. Mutta ne muutamat negatiiviset kommentit ovat kyllä mieleen jääneet... Kyseessä ovat kuitenkin olleet muut kuin esimiehet.

Kun olen miettinyt, millaisissa työtehtävissä olen ollut mieskollegoihin verrattuna, niin en voi sanoa tulleeni syrjityksi. Suomessa on kuitenkin moneen maahan nähden totuttu työssäkäyviin naisiin. MUTTA työpaikkojeni ulkopuolella on kyllä tullut vastaan yleistä tytöttelevää asennetta (esim. sukulaismiehet ja jopa -naiset, media, sattumalta kuullut keskustelut julkisissa paikoissa).

Suomessa on maailman koulutetuimpia naisväestöjä ja ihmettelen, miten alentavasti naisten uraan ja ammattitaitoon edelleen suhtaudutaan. Feminismin tarve ei ole Suomessa hävinnyt, vaikka maailman mittakaavassa olemmekin tasa-arvossa huipputasolla.

Kerran kesätöita hakiessa minulle sanottiin suoraan, että työtehtävä olisi naiselle fyysisesti liian raskas. Vaikea oli arvoida oliko näin todella. Muuten ei ole tullut vastaan selvää syrjimistä. Viime vuonna ne hakemani työpaikat, joista tiedän työpaikan saaneen nimen, menivät melkein kaikki naisille.

Kuva on Kauppalehden parin vuoden takaisesta artikkelista "Suomi on tasa-arvon lottovoitto". Uskoo ken haluaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti