Sallan blogi: Minkä taakseen jättää....

Olin viikonloppuna lomareissulla erään entisten työpaikkani harrastekerhon kanssa, eli entisten työkavereiden seurassa. Porukassa oli toki niitäkin, joita en tuntenut, koska he olivat tulleet yritykseen sen jälkeen, kun itse lähdin sieltä. Minusta ei ollut syntynyt legendaa siihen taloon, eli oletettavasti olin tehnyt työni asiallisesti ja käyttäytynyt korrektisti.

Niistäkin tapauksista olen kuullut, joissa joku on onnistunut tekemään niin käsittämättömiä mokia tai käyttäytymään niin oudosti, että maine elää vielä vuosien jälkeenkin. Muistelimme eräitä kesäjuhlia, joissa muutama nuori mies oli nauttinut jotain miestä väkevämpää - ehkä jotain viinaa vahvempaakin. Housut kintuissa keskellä kesäpäivää ei kannata firman juhlissa tulla yllätetyksi.... Siitä, jos mistä jää aikakirjoihin.

Helsingin Sanomissa Piia Elonen kirjoittaa kolumnissaan tärkeimmästä asiasta, jonka hän on töissä oppinut: Tee työsi hyvin. Kaikissa työpaikoissa. Aina.

Tuohon voisi lisätä, että käyttäydy työpaikalla hyvin, kaikissa työpaikoissa ja aina. Kohtele kaikkia kunnioittavasti, arvostaen ja ystävällisesti. Et nimittäin koskaan voi tietää tuleeko siitä ylenkatsomastasi kesäduunarista jonain päivänä pomo, jolta menet kysymään töitä tai asiakas, jolle yrität myydä jotain.

Lue juttu tästä: http://www.hs.fi/ura/a1432264722669

Kuva: freedigitalphotos.net/David Castillo Dominici

Hannen blogi: Aikamatka nousukauteen

"Mistä meillä valitettiin, kun ei ollut lamaa?" Vanhaa Flora-mainosta mukaillen sitä tosiaankin miettii, että mistä silloin aikoinaan (ennen vuotta 2008) julkisessa keskustelussa puhuttiin? Ei varmaankaan miljardileikkauksista, kehitysavun oikeasta leikkaamisesta tai työttömyyskorvausrahojen loppumisesta. Ehkä puhuttiin työvoimapulasta ja Venäjän kasvusta.

Vuonna 2008 syntyneet lapset ovat eläneet koko ikänsä lama- (tai ainakin matalasuhdanne)aikaa ja ovat jo kouluiässä. Ei olekaan ihme, että omatkin muistikuvat hyvistä ajoista ovat haalentuneet. Siispä oli tarvetta digitaaliselle aikamatkalle vuosiin 2006 ja 2007.

Kunnat valittelivat jo alkuvuonna 2007 talousnäkymien harmautta (jotka ovat sittemmin muuttuneet mustiksi...) (linkki). Nykyisen hallituksen suunnittelema kuntien tehtävien karsinta lieneekin enemmän kuin tarpeen.

Työvoimapula "kärjistyi" loppuvuonna 2007 (linkki). Silloinen pääministeri Vanhanen osasi ennustaa, että "seuraava vuosikymmen tulee olemaan nykyistä vaikeampi". Hänkään ei vain arvannut, että vaikeus tulee työpaikkojen, ei työvoiman pulasta.

Kansanmuisti-sivustolta löytyy eri politiikkojen kommentteja vuoden 2006 talousarviosta (linkki). Pääministeripuolue Keskustan edustajat löytävät ongelmia lähinnä liikenneinfran rahoittamisessa. Muuten kaikki on (Kataisen lempitermiä lainatakseni) fantastista.

Sivustolla Kokoomus moittii silloista hallitusta edellä mainitsemastani kuntatalouden surkeasta tilasta. Lisäksi ihmetellään hallituksen passiivisuutta Suomen kilpailukyvyn kehittämisessä. "Onko Suomen asema globalisoituvassa maailmantaloudessa niin vahva, ettei mitään lisätoimia tarvita? Jos hallitus tähän tyytyy, siihen Suomikin sitten hyytyy." Hyydytty tosiaankin ollaan!

RKP nostaa esille OECD:n varoituksen: "Oecd varnar dock i sin senaste prognos att Finland kan hamna på efterkälken mot slutet av decenniet. Det betyder att regeringen fortsättningsvis måste trimma vår konkurrenskraft." Hyvä, että edes varoitus saatiin ennen kuin ammuttiin :)

On myös hyvä fiilistellä uutisia, joissa Nokia vielä rohmuaa markkinaosuuksia (linkki). Tosin tuossakin uutisessa nostetaan esille ongelmat USA:n markkinoilla. Ehkä ongelmia ei otettu riittävän vakavasti huomioon? Mihinkähän hintaan Apple olisi ollut tuolloin myytävissä? Nokia olisi voinut ostaa sen pois ja todennäköisesti välttää oman brändinsä romahtamisen.


Kuvat: freedigitalphotos.net / digitalart ja photostock

Hissipuheen teemakysymys: Oletko kohdannut syrjintää työnhaussa?

Tietysti taannoisen teekkaritytön ja Metsä Groupin tapauksen innoittamana Hissipuheen teemakysymyksenä on: Oletko kokenut, ja jos olet niin millaista, sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää työnhaussa tai työelämässä tai tiedät jostain tapauksesta?

Salla: 
Enpä juuri ole kokenut syrjintää työnhaussa, tai ainakaan tiedä tulleeni syrjityksi siksi, että olen nainen enkä mies. En myöskään ole koskaan hakenut tehtävään, jonka voisi kuvitella olevan sellainen, mitä vain mies voisi tehdä.

Hamasta nuoruudesta on kyllä jäänyt mieleen eräs niistä harvoista työpaikoista, jonka sain siksi, että isäni oli kyseisessä konsernissa töissä. Nimittäin samana kesänä veljeni sai myös työpaikan samasta konsernista. Ehkä hänen työpaikkansa oli ns. miesten työtä - ja hänen likaisen työn palkanlisänsä oli enemmän kuin minun koko konttorirotan palkkani. Mutta enpä olisi hänen hommaansa halunnutkaan.

Työelämässä syrjintää on varmastikin ollut. Ei mihinkään ylennyksiin tms. liittyvää, mutta mielipiteiden vähättelyä ja keskeyttämistä. Sellaista, johon on vaikea tarttua, kun sitä on vaikea edes tunnistaa. Tietää vaan jotenkin tulleensa väärin kohdelluksi. Olen monta kertaa sanonut, että miehille sallitaan paljon enemmän virheitä kuin naisille. Sekin on syrjintää.

Hanne: 
Olen ollut valmistumisen jälkeen miesvaltaisella alalla ja miesvaltaisissa työpaikoissa. Suomessa on sen verran ilmeisesti ollut oikeudenkäyntejä naisten syrjinnästä, että aika harvoin olen kuullut työpaikallani kenenkään nostavan naissukupuolta negatiivisessa mielessä esille. Mutta ne muutamat negatiiviset kommentit ovat kyllä mieleen jääneet... Kyseessä ovat kuitenkin olleet muut kuin esimiehet.

Kun olen miettinyt, millaisissa työtehtävissä olen ollut mieskollegoihin verrattuna, niin en voi sanoa tulleeni syrjityksi. Suomessa on kuitenkin moneen maahan nähden totuttu työssäkäyviin naisiin. MUTTA työpaikkojeni ulkopuolella on kyllä tullut vastaan yleistä tytöttelevää asennetta (esim. sukulaismiehet ja jopa -naiset, media, sattumalta kuullut keskustelut julkisissa paikoissa).

Suomessa on maailman koulutetuimpia naisväestöjä ja ihmettelen, miten alentavasti naisten uraan ja ammattitaitoon edelleen suhtaudutaan. Feminismin tarve ei ole Suomessa hävinnyt, vaikka maailman mittakaavassa olemmekin tasa-arvossa huipputasolla.

Kerran kesätöita hakiessa minulle sanottiin suoraan, että työtehtävä olisi naiselle fyysisesti liian raskas. Vaikea oli arvoida oliko näin todella. Muuten ei ole tullut vastaan selvää syrjimistä. Viime vuonna ne hakemani työpaikat, joista tiedän työpaikan saaneen nimen, menivät melkein kaikki naisille.

Kuva on Kauppalehden parin vuoden takaisesta artikkelista "Suomi on tasa-arvon lottovoitto". Uskoo ken haluaa.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-on-tasa-arvon-lottovoitto/JxYZ7LLY