Sallan blogi: Minkä taakseen jättää....

Olin viikonloppuna lomareissulla erään entisten työpaikkani harrastekerhon kanssa, eli entisten työkavereiden seurassa. Porukassa oli toki niitäkin, joita en tuntenut, koska he olivat tulleet yritykseen sen jälkeen, kun itse lähdin sieltä. Minusta ei ollut syntynyt legendaa siihen taloon, eli oletettavasti olin tehnyt työni asiallisesti ja käyttäytynyt korrektisti.

Niistäkin tapauksista olen kuullut, joissa joku on onnistunut tekemään niin käsittämättömiä mokia tai käyttäytymään niin oudosti, että maine elää vielä vuosien jälkeenkin. Muistelimme eräitä kesäjuhlia, joissa muutama nuori mies oli nauttinut jotain miestä väkevämpää - ehkä jotain viinaa vahvempaakin. Housut kintuissa keskellä kesäpäivää ei kannata firman juhlissa tulla yllätetyksi.... Siitä, jos mistä jää aikakirjoihin.

Helsingin Sanomissa Piia Elonen kirjoittaa kolumnissaan tärkeimmästä asiasta, jonka hän on töissä oppinut: Tee työsi hyvin. Kaikissa työpaikoissa. Aina.

Tuohon voisi lisätä, että käyttäydy työpaikalla hyvin, kaikissa työpaikoissa ja aina. Kohtele kaikkia kunnioittavasti, arvostaen ja ystävällisesti. Et nimittäin koskaan voi tietää tuleeko siitä ylenkatsomastasi kesäduunarista jonain päivänä pomo, jolta menet kysymään töitä tai asiakas, jolle yrität myydä jotain.

Lue juttu tästä: http://www.hs.fi/ura/a1432264722669

Kuva: freedigitalphotos.net/David Castillo Dominici

Hissipuheen teemakysymys: millaisia ovat olleet hankalimmat työkaverisi ja miten olet selvinnyt heidän kanssaan?

Taannoisen vierasbloggaajamme Leenan ja Hesarissa olleen artikkelin perusteella innoistuimme miettimään hankalia työkavereita ja miten tilanteista heidän kanssaan on selvitty.

Salla: 

Hankalia työkavereita on matkan varrelle mahtunut monenlaisia. On ollut alaisia, joilla on mennyt kuppi nurin jo kauan sitten, eikä mikään - edes ylennyt tai palkankorotus - enää korjaa tilannetta. On ollut niitä, joille mikään tiimin tekemä työ ei ole kelvannut. Hankalia tyyppejä on ollut myös ne, jotka puhuvat yhtä ja tekevät toista.

Yhteistä näille kaikille on kuitenkin se, että hankaluus ei kuitenkaan ole kohdistunut minuun (tai tiimiini) ihmisinä, vaan työhön. Ehkä kaikille yhteistä on myös se, että hankaluudet liittyvät kyseisen henkilön omaan egoon. Miten sellaisesta sitten selviää? Ei välttämättä mitenkään. Ehkä paras keino on yrittää puhua suoraan miltä itsestä tuntuu, kun mikään ei kelpaa tai kun sovitusta ei pidetä kiinni. Tärkeintä lienee pitää kiinni siitä, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vaikka välillä tuntuu, että näin ei ole...

Hanne:

Minusta hankalimpia työkavereita ovat olleet ylimieliset henkilöt. Ko. henkilöt eivät tervehdi vastaantullessaan. He pitävät tärkeänä vain oman spesiaalijuttunsa asioita, eivätkä ole kiinnostuneita muiden näkökulmista. He ovat kateellisia, jos muut saavat positiivista palautetta tai huomiota. He nostavat suuren haloon muiden ihmisten pienistäkin virheistä. He kuvittelevat olevansa jonkinlaisia mielipidejohtajia, ja loukkaantuvat, jos heidän mielipiteensä kyseenalaistetaan. 

Ylimieliset tietysti kuvittelevat olevansa niin fiksuja, että heidän ei tarvitse ottaa työkollegoiden mielipiteitä huomioon. Esimiehille ja muille organisatorista valtaa omaaville ylimieliset tietysti lirkuttelevat minkä ehtivät. Ylimieliset saattavat olla omassa työssään hyviä, mutta käytöksellään voivat estää järkevää työntekoa ja tiedonkulkua organisaatiotasolla.

Eipä neuvoja hankalien työkavereiden kohtaamiseen meiltä oikein löytynyt. Millaisia kokemuksia lukijoilla on ollut? Hyviä vinkkejä, miten hankalien ihmisten kanssa tullaan toimeen?

(kuva:freedigitalphotos.net/stuart miles)