Sallan blogi: Minkä taakseen jättää....

Olin viikonloppuna lomareissulla erään entisten työpaikkani harrastekerhon kanssa, eli entisten työkavereiden seurassa. Porukassa oli toki niitäkin, joita en tuntenut, koska he olivat tulleet yritykseen sen jälkeen, kun itse lähdin sieltä. Minusta ei ollut syntynyt legendaa siihen taloon, eli oletettavasti olin tehnyt työni asiallisesti ja käyttäytynyt korrektisti.

Niistäkin tapauksista olen kuullut, joissa joku on onnistunut tekemään niin käsittämättömiä mokia tai käyttäytymään niin oudosti, että maine elää vielä vuosien jälkeenkin. Muistelimme eräitä kesäjuhlia, joissa muutama nuori mies oli nauttinut jotain miestä väkevämpää - ehkä jotain viinaa vahvempaakin. Housut kintuissa keskellä kesäpäivää ei kannata firman juhlissa tulla yllätetyksi.... Siitä, jos mistä jää aikakirjoihin.

Helsingin Sanomissa Piia Elonen kirjoittaa kolumnissaan tärkeimmästä asiasta, jonka hän on töissä oppinut: Tee työsi hyvin. Kaikissa työpaikoissa. Aina.

Tuohon voisi lisätä, että käyttäydy työpaikalla hyvin, kaikissa työpaikoissa ja aina. Kohtele kaikkia kunnioittavasti, arvostaen ja ystävällisesti. Et nimittäin koskaan voi tietää tuleeko siitä ylenkatsomastasi kesäduunarista jonain päivänä pomo, jolta menet kysymään töitä tai asiakas, jolle yrität myydä jotain.

Lue juttu tästä: http://www.hs.fi/ura/a1432264722669

Kuva: freedigitalphotos.net/David Castillo Dominici

Veeran blogi: Irtisanomisten vaikutus yritysten maineeseen

Toissapäiväinen Kauppalehti uutisoi HRM Partnersin  Menikö maine -tutkimusta. Tutkimuksen mukaan yrityksillä on suuret luulot yt-taidoistaan. Kyselyyn vastanneet yritykset olivat käyneet henkilöstönsä kanssa yt-neuvottelut vuonna 2013. Edellinen vastaava tutkimus oli tehty vuonna 2009, jonka jälkeen yt-neuvottelujen määrä on vain lisääntynyt Suomessa.

Lähde: freedigitalphotos.net

Työnantajakuva saa huonosti hoidetun yt-prosessin myötä herkästi kolauksen. Maineessa on kyse sidosryhmien keskinäisistä tunteista, sillä ihmisethän ne tekevät yhteistyötä erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Nykyisin ihmiset tuulettavat tunteitaan sosiaalisessa mediassa ja purkavat tunteitaan lähipiirilleen. Entistä useampi työpaikkansa säilyttänytkin alkaa etsimään uutta työpaikkaa, kun työpaikan ilmapiiri heikkenee keskinäisen luottamuksen murentuessa.

Vuonna 2013 ainoastaan 52 prosenttia yrityksistä oli käyttänyt ulkopuolista palveluntarjoajaa yt-neuvottelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vastaava prosenttiluku oli 75 prosenttia vuonna 2009. Yritykset siis kokevat, että heidän yt-taidot ovat kohentuneet aiemmin toteutetuilla yt-kierroksilla, vaikka tutkimus kertoo toista.

Uudelleensijoittumisvalmennus on nostanut suosiotaan. Nyt sitä tarjoaa 86 prosenttia yrityksistä, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 63 prosenttia. Jatkavaa henkilöstöä tuetaan enemmän kuin edellisen tutkimuksen aikaan. Irtisanotuista ainoastaan 16 prosenttia suosittelisi entistä työantajaa ja 79 prosenttia kieltäytyy suosittelemasta. Vuoden 2009 tutkimuksessa 40 prosenttia olisi suositellut ja 60 prosenttia ei olisi suositellut.

Ihmisen perusturvallisuus järkkyy viimeistään siinä vaiheessa, kun työnantajan edustaja antaa irtisanomisilmoituksen allekirjoitettavaksi yt-neuvottelujen päätyttyä ja irtisanomisesta tulee henkilökohtainen asia. Irtisanomiskeskustelun hoitamisesta 58 prosenttia antoi huonommat arvosanat kuin aiemmassa tutkimuksessa (28 %).

Arki menee uusiksi monin tavoin ja tunnemylläkästäkin on irtisanottujen selvittävä kohtuullisen nopeasti työnhakukuntoon ja hänen entisen työnantajayrityksen tuloksentekokuntoon, joten yt-prosessin arvostavaan ja inhimilliseen hoitamiseen panostaminen on niin irtisanottujen kuin työnantajankin organisaation menestyksen kannalta erittäin tärkeää.

Millaisia kokemuksia sinulla, blogimme lukija, on yritysten yt-neuvottelutaidoista?