Sallan blogi: Työnhaun uudet trendit

Hesarin työ-osassa oli hyvä juttu työhaun uusista trendeistä. Sopii niin työnhakijan kuin työnantajankin pohdittavaksi.

Lue juttu tästä

Tässä lyhyesti pääkohdat;

1. Videot tulevat vahvasti mukaan

Moni yritys tekee esikarsinnan ja -haastattelut videoiden perusteella. Itsekin olin kerran mukana tällaisessa rekrytoinnissa. Videon tekeminen on varmasti nuoremmalle vloggari-sukupolvelle jo arkipäivää, mutta pidemmän työuran tehneille se voi olla melkoinen haaste.

2. Sosiaalinen media
LinkedIn tietysti korostuu työnhaussa, mutta myös muut verkostot. LinkedIn-profiiliaan voisi varmasti tuunata loputtomiin, lisäämällä videoita, työnäytteitä, keskustelemalla, postaamalla jne.
Tänä päivänä yritys, joka ei ole ollenkaan mukana sosiaalisessa mediassa, ei ehkä vaikuta kovinkaan kiinnostavalta potentiaalisten työntekijöiden keskuudessa. Riippuu tietysti toimialasta.

3. Rekrytointijärjestelmät
Alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että hakemus täytetään lomakkeeseen netissä. Niissä erottumisessa on omat haasteensa. Tärkeintä varmasti on käyttää oikeita hakusanoja, jotta haun perusteella nousee esiin kun haastateltavien valinnan aika tulee. Ja toivon todella, etteivät HR-ihmiset käytä ensimmäisenä hakukriteerinään syntymäaikaa. Minusta sen käyttö hakulomakkeessa pitäisi kieltää ja antaa kaikille sama mahdollisuus läpäistä seula.

4. Mobiili
Mobiilisovellukset tulevan varmasti ennen pitää mukaan rekrytointiin. Artikkelin mukaan "Yksi ehdokas on suomalainen Pockethunt. Se on testausvaiheessa oleva mobiilisovellus, joka lainaa treffisovellus Tinderin logiikkaa: sekä työntekijän että työnantajan pitää kertoa olevansa kiinnostunut. Sovelluksessa työntekijät eivät hae avoimia työpaikkoja, vaan työnantajat hakevat osaajia. Se pakottaa yritykset tekemään töitä imagonsa eteen." Mielenkiintoista. Työnhaun Tinderiä odotellessa...

5. Verkostot
Verkostoilla on suuri vaikutus, varsinkin piilotyöpaikkojen etsinnässä. Joku tuntee jonkun, joka tuntee jonkun toisen, joka tietää, että jossain etsitään hyvää työntekijää. Joku ja jossain on sitten vain löydettävä.

Hesarin sivuilla on myös esimerkki videohakemuksesta.
kuva Freedigitalphotos/Stockimages

Veeran blogi: Irtisanomisten vaikutus yritysten maineeseen

Toissapäiväinen Kauppalehti uutisoi HRM Partnersin  Menikö maine -tutkimusta. Tutkimuksen mukaan yrityksillä on suuret luulot yt-taidoistaan. Kyselyyn vastanneet yritykset olivat käyneet henkilöstönsä kanssa yt-neuvottelut vuonna 2013. Edellinen vastaava tutkimus oli tehty vuonna 2009, jonka jälkeen yt-neuvottelujen määrä on vain lisääntynyt Suomessa.

Lähde: freedigitalphotos.net

Työnantajakuva saa huonosti hoidetun yt-prosessin myötä herkästi kolauksen. Maineessa on kyse sidosryhmien keskinäisistä tunteista, sillä ihmisethän ne tekevät yhteistyötä erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Nykyisin ihmiset tuulettavat tunteitaan sosiaalisessa mediassa ja purkavat tunteitaan lähipiirilleen. Entistä useampi työpaikkansa säilyttänytkin alkaa etsimään uutta työpaikkaa, kun työpaikan ilmapiiri heikkenee keskinäisen luottamuksen murentuessa.

Vuonna 2013 ainoastaan 52 prosenttia yrityksistä oli käyttänyt ulkopuolista palveluntarjoajaa yt-neuvottelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vastaava prosenttiluku oli 75 prosenttia vuonna 2009. Yritykset siis kokevat, että heidän yt-taidot ovat kohentuneet aiemmin toteutetuilla yt-kierroksilla, vaikka tutkimus kertoo toista.

Uudelleensijoittumisvalmennus on nostanut suosiotaan. Nyt sitä tarjoaa 86 prosenttia yrityksistä, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 63 prosenttia. Jatkavaa henkilöstöä tuetaan enemmän kuin edellisen tutkimuksen aikaan. Irtisanotuista ainoastaan 16 prosenttia suosittelisi entistä työantajaa ja 79 prosenttia kieltäytyy suosittelemasta. Vuoden 2009 tutkimuksessa 40 prosenttia olisi suositellut ja 60 prosenttia ei olisi suositellut.

Ihmisen perusturvallisuus järkkyy viimeistään siinä vaiheessa, kun työnantajan edustaja antaa irtisanomisilmoituksen allekirjoitettavaksi yt-neuvottelujen päätyttyä ja irtisanomisesta tulee henkilökohtainen asia. Irtisanomiskeskustelun hoitamisesta 58 prosenttia antoi huonommat arvosanat kuin aiemmassa tutkimuksessa (28 %).

Arki menee uusiksi monin tavoin ja tunnemylläkästäkin on irtisanottujen selvittävä kohtuullisen nopeasti työnhakukuntoon ja hänen entisen työnantajayrityksen tuloksentekokuntoon, joten yt-prosessin arvostavaan ja inhimilliseen hoitamiseen panostaminen on niin irtisanottujen kuin työnantajankin organisaation menestyksen kannalta erittäin tärkeää.

Millaisia kokemuksia sinulla, blogimme lukija, on yritysten yt-neuvottelutaidoista?

Roosan blogi: Älä soita perään!

Suomalaisyritys Soprano Tieturin 337:lle suomalaiselle rekrytointijohtajalle tekemän kyselyn tulokset ravistelevat työnhakuun liittyviä yleisiä suosituksia tämänpäiväisessä Iltalehden kirjoituksessa ("Asiantuntijat kertovat: Näin saat unelmatyöpaikkasi"). Kyselyn mukaan ei hakijan esimerkiksi kannata soittaa hakemuksen laiton jälkeen enää perään. Kolmasosa vastaajista pitää peräänsoittamista jopa työnsaantia heikentävänä tekijänä.

Kyselyn mukaan hyvä työhakemus, hyvin tehty ansioluettelo sekä hyvät suosittelijat ovat tärkeimmät tekijät siihen, pääseekö työnhakija työhaastatteluun vai ei. Työhaastattelussa taas tärkeimpiä työnsaannin kriteereitä ovat pirteä olemus, tehtävästä kiinnostuminen, oleellisen kysyminen ja siisti ulkoasu. Melkein puolet vastaajista korosti myös esiintymistaidon tärkeyttä.

Merkittävää muutosta on tapahtunut myös rekrytoijien suhtautumisessa koulutukseen. ”Arvostamme tekemällä oppimista, emme koulun penkillä istumista. Tutkinnon ohella täytyy olla näyttöä siitä, että osaa toteuttaa asioita ja on kiinnostunut sekä aktiivinen henkilö”, oli eräs kyselyyn vastannut sanonut. Koulutus on edelleenkin tärkeää, mutta tärkeämpänä pidetään relevantin koulutuksen ja työkokemuksen yhdistelmää. Yllättävää.

Yllättävää tutkimustuloksissa oli myös se, ettei verkostoitumisella tai sosiaalisen median profiililla olekaan merkitystä työnsaannissa. Tutkimuksen mukaan peräti 78% suomalaisista rekrytointipäälliköistä oli sanonut, että some-profiilin taso on merkityksetön tekijä rekrytointipäätöstä tehdessä. LinkedIniäkin työnantajat seuraavat vain jonkin verran.

Vaikken itsekään ole mikään sosiaalisen median fani, uskon, että LinkedIniä käytetään yhä enemmän ns. hiljaisen työn haussa. En siis suosittele kenenkään työnhakijan luovuttavan vielä tämän median suhteen.

Image courtesy of Stuart Miles / FreeDigitalPhotos.net

Hannen blogi: Kirja-arvio Talentumin Työnhakuoppaasta

Kun taustalla on 7 kk lähes täysipäiväistä työnhakua, OTTYn boosteriryhmä, liutu OTTYn ja ammattiliiton työnhakuseminaareja, uracoachilla käyntejä ja monien työnhakuartikkelien lukemista, voiko hiljaittain ilmestynyt Työnhakuopas tarjota vielä jotain uutta? Kirja on lähes 300-sivuinen ja sen kirjoittajia ovat Teija Hoppe ja Tom Laine.

Vielä 7 kuukautta sitten kirja olisi tarjonnut minulle huomattavasti enemmän uutta tietoa kuin nyt. Kirja olikin hyvä keino tarkistaa, että olen todellakin tietoinen kaikista työnhakuun liittyvistä mahdollisuuksista. Kirja on tosi monipuolinen paketti siitä, mitä työnhaku nykyaikana on. Mieleeni ei tullut teemoja, joita ei olisi käsitelty kirjassa lainkaan. Vaikka kirjassa oli paljon tuttua, kirjasin siitä ylös kymmenkunta linkkiä erilaisiin tietolähteisiin ja työnhakusovelluksiin. Lisäksi kirjasin omaan to do -listaani useita työnhaun vinkkejä, joita olin kuullut jo aikaisemminkin, mutta jotka olivat jääneet hyödyntämättä.

Painettu kirja voi olla pieni yllätys some-guru Laineelta ja kirja alkaakin sanoilla "Tämä kirja on jo syntyessään vanhentunut!" Juuri painettuna kirja toimii hyvin esimerkiksi oppilaitoksissa, kun lukija ei ole aktiivinen internetin käyttäjä tai kun juuri työttömäksi jääneen tarvitsee muodostaa itselleen kokonaiskuva työnhaun keinoista.


Kirjasta jopa puolet on pyhitetty sosiaalisen median hyödyntämiseen työnhaussa. Vinkit ovat aloittelijoillekin sopivan yksityiskohtaisia ja aidot kuvankaappausesimerkit sekä työnhakijoiden että rekrytoivien yritysten tileiltä ovat inspiroivia. Itse olen rajoittanut some-työnhaun LinkedIniin, mutta Hissipuheen nimissä on ollut kiinnostavaa tutustua myös Bloggeriin, Twitteriin ja Pinterestiin.  

Kirja alkaa Työnhakustrategia-osuudella, mikä onkin mielestäni tärkeä ja monista ohjeista unohdettu näkökulma. Itselleni juuri strategiapohdinta on ollut vaikeinta ja olen kaivannut siihen ulkopuolista apua. Osiossa muistetaan myös työnhaun psykologinen puoli: "Työnhaku on henkisesti paljon raskaampaa kuin työssäolo." Toivottavasti kirjan jatkoversioissa paneudutaan tähän osioon enemmän.

Kirjan hinta on melkein 50 euroa, mikä on monelle työttömälle työnhakijalle liian kova. Hissipuhe-ryhmäkin päätti hankkia kirjan yhteisostona. Kirjastossa kirjalle on kuulemma pitkä jonotuslista. Kirja sopisi hyvin jaettavaksi tai lainattavaksi jokaiselle TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvalle!

Tarkemmat tiedot Työnhakuoppaasta: http://www.talentumshop.fi/tyonhakuopas.html?gclid=CNuF5In_5L0CFYELcwodO4IApA

Kuva: freedigitalphotos.net / Kittisak

Hannen blogi: Kokemuksia LinkedInistä työnhaussa

7 kuukauden aktiivisen (ja sitä ennen passiivisemman) työnhaun pohjalta omat kokemukseni LinkedInistä työnhaussa ovat seuraavat.

Oman osaamis- ja kokemusprofiilin ylläpito
LinkedInissä on kätevää ylläpitää omaa CV:tä. Työpaikkahakemuksien mukana lähetän kuitenkin yksityiskohtaisemman ja Wordillä tehdyn CV:n, koska haluan muokata sitä kutakin hakua varten. En ole siis käyttänyt LinkedIn-profiilia hakemusten lähtökohtana, vaikka joissakin nettipohjaisissa rekrysovelluksissa se on mahdollista.

Verkostojen ajantasaisuus
Silloinkin kun en ollut aktiivisesti etsimässä uutta työpaikkaa, LinkedIn oli hyvä keino seurata entisten työkavereiden ja muiden puolituttujen työpaikan vaihtoja ja etenemistä omassa organisaatiossa. Bongasin LinkedInistä juuri yhden vanhan työtuttavan, jota mahdollisesti kontaktoin lähiaikoina työpaikkatilanteesta. LinkedIn-kontaktiksi voi pyytää henkilöitä aika lyhyenkin tuttavuuden perusteella (kertatapaaminen) ja harva kieltäytyy kutsusta. LinkedIn-kontakti on kuitenkin aavistuksen aktiivisempi yhteys kuin kortti käyntikorttikasassa.  
Työni sisältöön on liittynyt verkostoituminen eri toimijoiden kanssa, joten LinkedIn-verkostoni on minulle konkreettinen tapa todentaa työhakemuksissani mainitsemani verkostoitumiskokemus.

Headhuntterit
Rekryseminaareissa kerrotaan miten head hunterit, rekrykonsultit ja rekrytoivat henkilöt käyttävät yhä enemmän LinkedIniä sopivien kandidaattien etsimisessä normaalin ilmoittelun sijasta. Itselleni head hunter on soittanut pari kertaa (kummatkin jo vuosia sitten) LinkedIn-profiilin perusteella. Valitettavasti nyt, kun olen aktiivinen hakija, kontaktointeja ei ole ollut.

LinkedInin työpaikkailmoittelu
Firmat voivat ilmoittaa LinkedInin palveluun avoimia työpaikkoja, joista hakijat voivat pyytää itselleen päivittäisen tai viikottaisen meilin. En ole itse löytänyt näistä ilmoituksista kiinnostavia työpaikkoja, vaan sopivimmat ovat löytyneet esim. Monsterista ja Oikotieltä (tai ilmoitus on löytynyt näistä kaikista).

LinkedInin työnhakuryhmät
LinkedInissä on muutamia hyviä ja aktiivisia työnhakuun keskittyviä ryhmiä, joissa olen jäsen.
Ejobs.fi ja Uratärpit -palveluista tulee sähköpostiin työpaikkailmoituksia. Toistaiseksi en ole niistäkään löytänyt sellaista kiinnostavaa ilmoitusta, jota ei olisi ollut jossain muuallakin.
Myös Talent Pool Finlandin kautta tulee sähköpostiin työpaikkailmoituksia. Lisäksi ryhmässä käydään aktiivista keskustelua työn hakemisesta ja työelämästä yleensä. Keskusteluun osallistuu usein head huntereitakin, joten mukaan saadaan sen toisenkin puolen näkökulma. Suosittelen!
Ryhmien keskusteluun osallistuminen lisäisi toki tunnettuuttani, mutta toistaiseksi olen ollut passiivinen seuraaja. En halua kovin julkisesti ja omalla nimellä olla sitä julistamassa, että olen uuden työpaikan tarpeessa. 

Apua LinkedIn-profiilin luomiseen ja kehittämiseen
Profiilista kannattaa tehdä mahdollisimman kattava ja ajantasainen. Vinkkejä saa lukuisista paikoista. Itse olen saanut vinkkejä ja henkilökohtaista palautetta mm. omalta ammattiliitolta. Somerekrytoinnin guru Suomessa on Tom Laine, jonka vinkkejä voi seurata lähes kaikilla some-muodoilla. Tässä hänen tuore blogikirjoituksensa somen käytöstä työnhaussa:
http://www.city.fi/blogit/tyonhakuopas/top+10+sosiaalisen+median+palvelua+tyonhakuun+suomessa/126604

LinkedInin maksullinen Premium-palvelu
Maksullisessa Premium-palvelussa oma profiili pitäisi nousta henkilöhauissa muita henkilöitä korkeammalle. Lisäksi palvelu on tarpeen, jos haluaa nähdä täydellisen listan profiilin katsojista. Olen pariin otteeseen ottanut käyttöön Premium-palvelun kuukauden mittaisen, ilmaisen kokeilujakson. En huomannut, että se olisi juurikaan vaikuttanut profiilini katsomiseen. Profiilia saatetaan käydä katsomassa aika kevein perustein, joten en näe varsinaista hyötyä siitä, että näkisin katsojien tiedot. Sinällään kivaahan se on katsoa, ketkä profiiliani ovat katsoneet.


Yhteenveto
LinkedInissä kannattaa olla mukana, koska siinä ei voi hävitä mitään. Kerran kunnolla työstetty profiili voi toimia vuosikausiakin, kunhan päivittää sitä muutosten myötä. Halutessaan LinkedInissä voi olla hyvinkin aktiivinen ja siten lisätä tunnettuutta (jakamalla omalle verkostolle tai ryhmälle kiinnostavia uutisia tai vaikkapa omia Slideshare-esityksiä).  

Olisi kiva tietää, millaista konkreettisia kokemuksia ja hyötyjä teillä muilla on ollut LinkedInistä työnhaussa.   

Kuva: freedigitalphotos.net / Renjith Krishnan