Hannen blogi: 100 suomalaista naista Wikipediaan

Naistenpäivänä 8.3 pidetään Kaisa-kirjastossa tilaisuus, jossa parannetaan suomalaisten naisten näkyvyyttä Wikipediassa. Aloin miettiä, ketkä 100 suomalaista naista itse mainitsisin Wikipediassa.  Kriteerinä oli, että ainakin nimen osa piti tulla mieleen googlettamatta (jätti ulos monta hyvää kandidaattia). Toisena kriteerinä oli ensin, että naisen pitäisi olla myös kansainvälisesti kiinnostava (tämän takia esimerkiksi vain suomeksi laulavia naisartisteja jäi listalta ensin pois). Lopulta oli pakko täydentää listaa myös Suomi-tason naisilla... Eli näillä mennään:

Aino Aalto
Armi Aavikko (suomi)
Lenita Airisto (suomi)
Aino Ackté
Chisu (suomi)
Essi Avellan
Sari Baldauf 
Anne Berner 
Eva Biaudet
Kaisa Blomstedt (suomi)
Anne Brunila 
Rut Bryk
Minna Canth
Sari Essayah
Sara Forsberg
Hanna Gullichsen (suomi)  
Maria Guzenina-Andersson
Tarja Halonen
Pirjo Heikkilä (suomi)
Anna-Leena Härkönen (suomi)
Ansa Ikonen (suomi)
Maija Isola 
Tove Jansson 
Maria Jotuni 
Anneli Jäätteenmäki
Katri-Helena Kalaoja (suomi)
Elina Karjalainen (suomi)
Marja-Leena Kirvesniemi
Mari Kiviniemi 
Paula Koivuniemi (suomi)
Kiira Korpi 
Pauliina Koskelo
Pirkko Koskimies (suomi)
Krista Kosonen (suomi)
Hertta Kuusinen
Linda Lampenius
Silja Lehtinen
Riitta Lindegren (suomi)
Helena Lindgren (suomi)
Kaisa Liski (suomi)
Linda Liukas 
Baba Lybeck (suomi)
Susanna Majuri 
Mette Mannonen (suomi)
Karita Mattila
Sari Multala
Kaisa Mäkäräinen
Sinikka Nopola (suomi)
Sofi Oksanen 
Kati Outinen
Milla Paloniemi (suomi)
Leena Palotie
Minna Parikka
Anu Pentikäinen 
Helena Petäjistö (suomi)
Vappu Pimiä (suomi) 
Ritva-Liisa Pohjalainen (suomi)
Anne Pohtamo 
Anni Polva 
Helena Puolakka
Kirsi Pyrhönen
Helena Ranta 
Mari Rantasila (suomi)
Kaisa Rastimo (suomi)
Armi Ratia 
Elisabeth Rehn 
Vicky Rosti (suomi)
Emmi Rukajärvi
Johanna Rusanen (suomi)
Päivi Räsänen
Krisse Salminen (suomi)
Seela Sella (suomi)
Hanna-Mari Seppälä
Rafaela Seppälä
Aira Samulin (suomi)
Eeva-Riitta Siitonen (suomi)
Satu Silvo (suomi)
Anni Sinnemäki 
Helvi Sipilä
Anja Snellman  
Laila Snellman 
Helene Schjerfbeck 
Nanny Still 
Paola Suhonen
Sikke Sumari (suomi)
Rita Tainola
Helena Takalo  
Ellen Thesleff
Teija Tiilikainen
Maarit Toivanen-Koivisto 
Tarja Turunen
Riitta Uosukainen 
Jutta Urpilainen
Ritva Valkama (suomi)
Jenni Vartiainen (suomi)
Paula Vesala (suomi)
Maija Vilkkumaa (suomi)
Eija Vilpas (suomi)
Johanna Vuoksenmaa (suomi)
Hella Wuolijoki 

Keitä olisit itse lisännyt listaan ja keitä jättänyt pois?

Kuva: YLE

Sallan blogi: Naistenpäivänä kaikki hyvin?

8.3. on taas Naisten päivä. Tällä kertaa se osuu sunnuntaille, joten ruusut ja suklaat jäävät väliin, ja hyvä niin. Tunnustauduinhan viime vuonna blogissani Naisten päivän vihaajaksi...

Monikohan nainen sai tänään kiitosta tekemästään työstä tai palkankorotuksen? Entä ylennyksen?

Silti: Suomi pärjäsi taas loistavasti maavertailussa. The Economist lehti listasi parhaat maat työssäkäyville naisille, ja mikäs siellä jälleen onkaan ykkösenä, ellei oma rakas kotimaamme Suomi. Mutta silti moni nainen törmää vielä lasikattoon urallaan.

Kuva Taloussanomat

Tämän päivän uutisissa oli myös se, että naisten osuus yritysten johdossa ja hallituksissa on laskussa.

"Yritysten ylimmän johdon paikoista vain neljänneksessä on nainen. Tämä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna.  

Ruotsissa naisjohtajien määrä on kasvanut 26 prosentista 28 prosenttiin.  

Kansainvälisen Grant Thorntonin -tutkimuksen mukaan naisten määrä johtotason tehtävissä on maailmanlaajuisesti laskenut viime vuosikymmenen ajan. " Mtv.fi 

Taloussanomat kirjoitti palkkakuilusta esimiesnaisten ja -miesten välillä. Kuilu aukeaa jo uran alussa. Muistakaa pyytää arvoistanne palkkaa! Vaatimattomuus ei kaunista eikä paranna maailmaa.

Hannen blogi: Pomomiehet ja asiantuntijanaiset

Sähköpostiini ponnahti tieto, että minut oli profiloitu T-Median Työnantajakuva 2014 -tutkimuksen yhteydessä Asiantuntija-luokkaan (http://www.t-media.fi/asiantuntija/). Asiantuntijoille tärkeää on työn sisältö ja merkittävyys. Toinen suuri profiililuokka on Etenijät (http://www.t-media.fi/etenija/), joille tärkeää on korkea asema ja taloudelliset edut. Ei ole suuri yllätys, että Asiantuntijoissa on naisenemmistö ja Etenejissä miesenemmistö.

Kauppalehti seuraa kiitettävästi naistoimitusjohtajien pientä määrää Suomessa (www.kauppalehti.fi/etusivu/toimitusjohtaja+on+yha+useammin+nainen/). Olemme naisten koulutustasoon nähden useita maita jäljessä.

Organisaatioissa tarvitaan erilaisia ihmisiä. Jonkun on hoidettava substanssi, toisen on varmistettava että kokonaisuus pyörii. Allekirjoitan täysin T-Median profiilin omalta osaltani. Työn sisältö on minulle kaikkein tärkeintä enkä pidä esimiesasemaa muussa mielessä edes kiinnostavana, kuin että se antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhöni.En ole oikein ymmärtänyt ihmisiä, jotka kaksikymppisinä ilmoittavat haluavansa pomoksi. Ei sillä niin väliä, mille alalle tai minkälaisia ihmisiä johtamaan. Pääasia, että on pomo.

Ehkä organisaatioissa tarvitaan myös monenlaisia pomoja tasapainottamaan toisiaan. Osaa motivoi itse asema, jolloin riskinottokyky ja tuloksentekodraivi ovat suurempia. Osaa motivoi mahdollisuus vaikuttaa yrityksen kehittymiseen vaikkapa asiakastyytyväisyyden ja tuotekehityksen kautta.

Toivottavasti johtajuuden käsittely korkeakoulujen perustutkinnoissa on kehittynyt omista opiskeluajoista. Itse suoritin aikoinaan vain pakollisen, teoreettisen kurssin johtamismalleista ensimmäisellä vuosikurssilla. Toimitus- ja keskijohdon sijasta hyvin moni toimii tiimi- tai projektijohtajana, vaikka johtajuus ei ole ollut varsinaisena tavoitteena. Mitä aikaisemmin meitä valmennetaan johtajuuteen, sitä kypsempiä olemme valmiita ottamaan vastuuta ja luottamaan itseemme. Sitä enemmän saamme myös johtajapooliin muitakin kuin rahanahneita ja vain aseman takia johtajuutta tavoittelevia.

Kuva: freedigitalphotos.net / stockimages

Roosan blogi: Kulttuurien ymmärtämys, sosiaalinen lahjakkuus, korkea etiikka

Iltalehdessä kerrottiin viime viikolla Norjan puolustusvoimien prikaatinkenraali Per Arne Fiven kommentista liittyen Norjan armeijan naissotilaisiin. Hänen mukaansa armeija tarvitsee naisia ja heidän hyvin hallitsemia taitojaan, kuten kulttuurien ymmärtämystä, sosiaalista lahjakkuutta ja korkeaa etiikan tajua. Mukava kuulla, miten perinteisesti miehiselle alalla nähdään naisten vahvuuksia. Vaikkakin, kyse taisi olla ennen kaikkea mainospuheesta Norjan ulottaessa asevelvollisuutensa myös naisiin ensi vuodesta lähtien.

Jäin kuitenkin kaipaamaan Periltä vähän ponnekkaampiakin adjektiiveja kuin pelkästään nämä ns sosiaaliset taidot...

Iltalehden juttu allaolevan linkin takana:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014022618076159_ul.shtml