Sallan blogi: Työttömyysturvan leikkausehdotus

Tässä olisi minun ehdotukseni Suomen hallitukselle:

Lyhennetään työttömyysturvan kestoa 500 päivästä 250 päivään. Voi sitä päivärahaa korottaa, jos rahaa löytyy.

Vastineeksi annetaan työttömälle vapaat kädet noiksi 250 päiväksi.

Saa opiskella mitä ja miten haluaa. Aamulla, illalla, yöllä. 10 tai 50 opintopistettä kuussa, mitä vaan saa aikaiseksi. Oli se sitten toinen loppututkinto tai täydennyskoulutusta aiempaan.

Saa perustaa yrityksen. Oy:n, osuuskunnan, avoimen yhtiön, yksin tai yhdessä.

Saa lähteä vapaasti ulkomaille työnhakuun.

Saa tehdä osa-aikaista ja pätkätyötä.

Voi osallistua F.E.C-ohjelmiin ja muihin TE-keskuksen operoimiin työllistämisohjelmiin.

Tietysti saa olla vaan työtön työnhakijakin.

Ja vaikka vaan maata sohvalla ja ihmetellä.

Mutta tuona aikana ei työttömyyskorvaukseen saa koskea, vaikka yrittäjästä samantien tulisi menestyjä. Tai opiskelisi liian ahkerasti ja peräti valmistuisi. Ei vaikka osa-aikaiset pätkätyöt olisivat pörssiyhtiön pääjohtajan kovapalkkaisia hommia. TE-keskus pitää näppinsä erossa työttömän asioista. Karensseja ei tunneta.

Mutta sitten, kun 250 päivää on täynnä niin se on täynnä. Sen jälkeen voisi pidentää työssäoloehtoa nykyisestä noin 6 kk esimerkiksi vuoteen.

Hannen blogi: Koti on loukku

Tämän päivän Hesarissa VM:n Martti Hetemäki ottaa kantaa työttömyyden kustannuksiin ja erilaisiin kannustinloukkoihin.

"Hetemän mielestä työttömyys pitäisi saada tasolle, jolla se oli vuonna 2008." Mikäpäs siinä. Minun mielestä vienti ja avoimien työpaikkojen määrä pitäisi saada tasolle, jolla se oli vuonna 2008. Repikää siitä!

"Hetemäen mukaan työn vastaanottovelvoitetta pitäisi kiristää." Onko työstä kieltäytyminen oikeasti merkittävä ongelma? Onko sitä tutkittu? Ja jos yksittäinen hakija kieltäytyisikin, niin kieltäytyvätkö kaikki tiettyyn paikkaan hakeneet? Jos jollakin sektorilla tai alueella on erityisen paljon henkilöstön saantiongelmia, eikö pitäisi yrittää saada tiedottamalla ja lisäkouluttamalla niihinkin paikkoihin mahdollisimman motivoituneet hakijat? Eikö tämä olisi parempi ratkaisu kuin pakottaa henkilö työpaikkaan, jonne ei halua? Kuka työnantaja haluaa ristikseen epämotivoituneen työntekijän?

"Hetemäki puhuu "työttömyysloukkujen" poistosta.... Työpaikan vastaanottaminen tarkoittaa monesti tukien menettämistä. Mitä korkeampi vuokra on, sitä suurempi on loukkuongelma." Korkeakoulutetuille tämän tyyppiset loukut ovat varmaan harvinaisempia (paremman lähtöpalkkatason, palkan suurempien nousumahdollisuuksien, kiinnostavampien työtehtävien ja uralla etenemismahdollisuuksien takia).

Vähän koulutusta vaativilla matalapalkka-aloilla tilanne voi tosiaankin johtaa loukkuihin. Kaupungeissa asuminen vie työssäkäyvänkin rahapussista merkittävän osan, joten matalapalkka-aloilla työn vastaanottaminen ei välttämättä lisää paljoakaan käteen jäävää rahaa. Siinä olenkin Hetemän kanssa täysin samaa mieltä, että edullista ja sosiaalista vuokra-asuntokantaa tulee olla tarjolla niin, että matalapalkka-alallakin työ kannattaa aina ottaa vastaan ja että työtä kannattaa edes hakea. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu tulee aina olemaan kallis paikka asua, mutta silti täällä tarvitaan paljon matalapalkka-alan työntekijöitä.

Kuva: freedigitalphotos.net / renjith krishnan

Sallan blogi: Vapaaehtoistyöstä työtä työnhakijalle?

Suunnittelen tässä helmikuun alkajaisiksi jo montaakin kesäkuuhun liittyvää asiaa: työnhakua, LinkedIn-profiilin päivittämistä, uutta valokuvaa CV:hen, sekä jotain mielekästä tekemistä työnhaun oheen, jos ei heti tärppää. Mielekkääksi tekemiseksi valikoitui vapaaehtoistyö Plan-järjestössä. Aloittelen jo nyt tekemällä pieniä käännöstöitä etänä, mutta ehkä myöhemmin voin mennä toimistoaikaan työskentelemään heidän toimistolleen, jos sellaiseen on tarvetta.

Mutta sitten muistiin alkoi palailla jotain. Eikö joku onneton ollutkin menettänyt työttömyyskorvauksensa, kun oli ollut Hurstin soppajonossa jakamassa soppaa? Saako ansiosidonnaisella tehdä vapaaehtoistyötä? Vaikka Planin asia hyvältä tuntuukin, en haluaisi sen seurauksena löytää itseäni Hurstin soppajonosta.

Google tietää kaiken, tietysti.
Täytyy vaan löytää se oikea tieto. Näin tosiaankin oli ennen, että vapaaehtoistyö saattoi viedä korvaukset, ja se taas saattoi olla täysin TE-toimiston kulloisenkin virkailijan mielipiteen varassa. Sittemmin (kesällä 2013) asiaa tarkennettiin:

Ohjeiden mukaan palkatta voi auttaa naapureita ja sukulaisia. Vapaaehtoistyötäkin voi tehdä melko vapaasti. Urheiluseuroissa ja vertaistukiryhmissä voi uurastaa palkatta. Arpoja ja lehtiä voi myydä yleishyödyllisten yhteisöjen hyväksi. Sen sijaan voittoa tavoittelevalla kirpputorilla ei voi tehdä töitä. TE-toimisto ei voi asettaa tunti-, päivä- tai muita aikarajoja vapaaehtois- tai talkootyölle.
Lähde: Etelä-Suomen sanomat

Toivotaan, että tämä tieto on samanlaisena kaikissa TE-toimistoissa vielä vuonna 2015.

Luin muutaman suomi24-keskustelun vielä aiheesta. Suomi24:stä löytyy aina se pessimistinen, eriävä ja sarkastinen näkökulma kaikkeen. Ehkä hyvä niin, että hyväuskoiset ja sinisilmäiset tulevat edes jotain ajatelleeksi.

Mm. 1+1 esittää epäilyksensä näin: "---työttömiä voitaisiin viekkaudella toimittaa palkattomiin töihin. Eli jos ei halua joutua vapaaehtoistyöhön, on työkkärissä ilmaistava tahtonsa olla ryhtymättä mihinkään muuhun kuin palkkatyöhän josta saa eläkekertymää."

Tämä siis liittyi siihen Hissipuheenkin aiemmin käsittelemään työttömyysturvan vastikkeellisuuteen.

Huoh....

Kuva: freedigitalphotos/winnond

Hissipuheen teemakysymys: Auttaisiko ansiosidonnaisen lyhentäminen työllistymistä?

Hissipuheen teemakysymys: Työryhmä (mm. Vartiainen ja Soinivaara Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksena 23.1.) esitti pitkäaikaistyöttömien ansiosidonnaisen keston lyhentämistä esim. 250 päivään ja ansiosidonnaisen irrottamista kassan jäsenyydestä.  
Auttaisiko se työllistymistä vai ei?

Hanne: 

Ensinnäkään en tiedä lainkaan, miten työttömyyskassasysteemi edes pyörii. Kassat kilpailevat jäsenistä, mutta kuitenkin työttömyysmaksut tulevat pääosin verovaroista. Tarvitseeko kassoja edes olla ja tuleeko niistä vain turhia kustannuksia? 

Ansiosidonnaisen lyhentämisellä halutaan varmaan patistaa työnhakijoita hakemaan "mitä vaan" työtä jo aiemmassa vaiheessa työttömyyttä. Toisaalta valtion kassalle ei hyvää kuulu, joten säästöjä pitää varmasti miettiä työttömyysturvastakin. 

Kun olin vuosia sitten osa-aikalomautettuna, lomautuspäivistä sai melkein puolen päivän palkkaa vastaavan korvauksen. Vaikka lomautus on parempi ratkaisu kuin irtisanominen, mietin käytetäänkö lyhyitä tai osa-aikalomautuksia liian heppoisinkin perustein, kun tiedetään että ne ei niin hirveästi työntekijöiden tuloihin vaikuta. Veronmaksajat tällöin käytännössä antavat yrityksille "yritystukea". Samalla yritys voi tehdä voittoa, eikä kukaan kysele ainakaan pikkufirmojen perään, että ovatko lomautukset oikeasti tarpeen. 

Viranomaisia tuntuu kiinnostavan enemmän työnhakijoiden tilanne ja näiden muutaman kympin tulot ja pöytälaatikkofirmat. Toisaalta ymmärrän, että mahdollisuus joustaa työntekijämäärässä pienentää yritysten riskiä rekrytointitilanteessa, ja kaikki keinot kannustaa yrityksiä rekrytoimaan tulisi käyttää. / Vastaukseni kysymykseen taitaa mennä siis EOS-luokkaan. Suomen talous on tainut pysyvästi siirtyä uuteen asentoon eikä paluuta vuoden 2008 "normaaliin" enää ole. Monia asioita joutunee katsomaan aivan uudelta kantilta.

Veera: 

Olen hakenut uutta työtä aktiivisesti, kun jäin työttömäksi ansiosidonnaiselle, koska työssäkäynti on minulle sitä normaaliarkea. En siis ole jäänyt laakereille lepäämään, vaikka sellaista vanhanaikaista kuvaa työhaluttomista työttömistä edelleenkin syötetään julkisuudessa. Mielummin minä käyn ansiotyössä kuin etsin työtä päivisin. Siksi olen myös opiskelut ja täydentänyt myöhemmin opintojani työssäoloaikana. 

Valitettavasti työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla talouslaman kourissa pyörivässä Suomessa ja niistä vähistä työpaikoista on kova kilpailu. Nostan hattua kaikille työttömille työnhakijoille, jotka jaksavat motivoitua työnhakuun lukemattomien pettymysten jälkeen. Epäilen, että ansiosidonnaisen päivärahapäivien lyhentäminen ei tällaisessa talouden lamassa luo uusia työpaikkoja.

Salla: 

Itselleni oli yllätys se, että ansiosidonnaisen rahat tulevat 95%:sti muualta kuin kassoista. Siltä osin olisi perusteltua irrottaa ansiosidonnainen kassan jäsenyydestä. Kassa voisi tarjota jotain lisäporkkanaa siihen päälle. Miksei vaikka keston pidennystä, jos yleinen ansiosidonnainen lyhenee 250 päivään tai sen allekin.

Tuskin kukaan haluaa ehdoin tahdoin olla 500 päivää työttömänä, mutta systeemiin on rakennettu niin paljon kannustinloukkuja, että kaikkiin työntekomahdollisuuksiin ei kannata tarttua. Onko ansiosidonnaisen taso liian hyvä, koska joskus on kannattavampaa olla työttömänä kuin mennä matalapalkkaisiin töihin? Varsinkin, jos sen työjakson jälkeen ansiosidonnaisen määrä tippuu. 

Jossain ehdotettiin määräaikaisten työsuhteiden ehtojen höllentämistä, jotta työllistämisen kynnys laskisi, ja jos siihen yhdistetään ansiosidonnaisen aiemman tason säilyttäminen, voisi se mielestäni edistää työllistymistä. Suomeksi sanottuna: kannattaisi jo 500 päivän alkuvaiheessa ottaa pienempipalkkaisia pätkätöitä vastaan miettimättä, miten ne vaikuttavat pätkän jälkeiseen toimeentuloon. Eikä vasta sitten kun on ihan pakko nollatakseen 500 päiväänsä. Ehkä tuo edellä kertomani juuri perustelee, miksi 500 päivää on liikaa....

Kuva; freedigitalimages/pixomar

Hannen blogi: Työkkärin Premium-asiakkuus

Hieman jännittäen avasin TE-toimistosta tulleen sähköpostiviestin. Siinä ilmoitettiinkin vain, että työnhakuni on nyt toistaiseksi voimassa eikä toimistossa tarvitse käydä enää uusimassa hakua. Viestistä ei voinut päätellä, pitääkö haku kuitenkin uusia esimerkiksi puhelimitse. Hissipuhe-ryhmän konsultoinnin perusteella aloin jo uskoa, että hakua ei tarvitse uusia. Roosa totesi, että olin päässyt työkkärin premium-asiakkaaksi... Ansiosidonnaisen menetys päiväksikin pelkän haku-uusimisen puuttumisen takia on niin vahvasti alitajunnassani, että asian sisäistäminen vie aikansa.

Hienoa, että moinen turha byrokratia on jäänyt pois. TE-toimistoissa käynnit kun olivat käytännössä sitä, että menetän puoli päivää työnhakuun sopivaa aikaa matkoihin, vuoron odottamiseen ja siihen, että virkailija kirjoittaa järjestelmään, että olen edelleen työnhakija. Tuonkin työajan voi TE-toimistoissa varmasti käyttää huomattavasti paremminkin (nuoriin työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, koulutusta vailla oleviin ja muihin OIKEASTI työnhaussa tukea tarvitseviin).

Ennen kaikkea soisin TE-toimistojen käyttävän resursseja siihen, että rekrytointia empiviä yrityksiä saataisiin aktivoitumaan työllistämisessä. Pitäisikö alkaakin puhua syrjäytyneistä työnantajista, jotka eivät usko omiin kehittymismahdollisuuksiinsa ja joilta puuttuu ajantasainen osaaminen markkinoilla pärjäämiseen ja kasvamiseen? Syrjäytyneet työnantajat toimivat vain kutistuvilla markkinoilla tai niillä sektoreilla, joissa aita on matalin ja joissa ei tarvitse opetella mitään uutta. Syrjäytynyt työnantaja ennemmin lomauttaa ja irtisanoo työntekijöitä yhteiskunnan maksupiikkiin kuin investoi tulevaisuuteen.

Tämä teksti on Hissipuheen SADAS kirjoitus! Käyntejä blogissamme on ollut yli 4 500. Toivottavasti blogista on ollut lukijoillemme yhtä paljon iloa ja hyötyä kuin meille kirjoittajille!

Kuva: freedigitalphotos.net / phanlop88

Sallan blogi: Avointa opiskelua

Aloitin vuodenvaihteessa opiskelun Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Opiskelen viestinnän ja median perusopintoja, laajuudeltaan 25 opintopistettä. Kokonaisuudessa opiskellaan viestintää, journalismia, mainontaa, uutta mediaa ja mediakentän muutoksia, viestinnällä vaikuttamista sekä viestinnän tutkimista ja analysointia.

Opiskelutahtini on ollut sallitut 5 opintopistettä kuukaudessa. Sallitut tarkoittaa sitä, että työvoimaviranomainen sallii sen verran ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Jos opiskelisin enemmän, minut katsottaisiin opiskelijaksi, menettäisin ansiosidonnaisen ja joutuisin hakemaan opintotukea. Opiskelijan statusta avoimen yliopiston opinnot eivät kuitenkaan tuota. Eli parempi pysyä vaan tuossa 5 op kuussa tahdissa. Eikä se tuota ongelmia, koska kurssit ovat melko työläitä, jos ne haluaa tehdä hyvin. Olen ollut innostunut kaikesta uudesta oppimastani ja opiskelusta ylipäänsä, ja uskon että siitä on hyötyä ammatillisesti. Ja se näyttää hyvältä CV:ssä!

Opinnot ovat olleet mielenkiintoisia. Perusopintoihin kuuluu viisi erillistä 5 op:n kurssia. Jyväskylän avoimen yliopiston lähiopetusta saa myös iltaisin kotikaupungissani Helsingissä. Ensimmäinen käymäni kurssi piti sisällään lähiopetusta (tai on-line verkkoluennon) ja esseen. Seuraava oli itseopiskelua ja laaja essee. Kolmannella kurssilla oli kahtena iltana lähiopetusta ja ryhmätyönä tehtävä essee. Viiden hengen ryhmämme kokoontui kerran ja muuten teimme yhteistä esseetämme Google Docsissa.

Neljänteen, viimeisimpään, kurssiin sisältyi 6 tuntia verkkoluentotallenteita, jotka katselin läpi yhtenä päivänä. Aika puuduttavaa, mutta erittäin toimiva tapa seurata luentoja. Välillä vain kuuntelin ja tein jotain muuta mikä ei vaatinut suurta keskittymistä, välillä seurasin esitystä myös kalvoilta. Verkkoluentojen lisäksi opintomateriaaliin kuului 5 kirjaa, joiden pohjalta kirjoitetaan oppimistehtävä. Kerrankin sain kaikki tarvittavat kirjat kaupunginkirjastosta tilaamalla, aiemmille kursseille jouduin metsästämään niitä milloin mistäkin, pääasiassa Helsingin yliopiston kurssikirjastosta. Sain tehtävän jo jokseenkin valmiiksi, ja jätän sen vielä tässä kuussa.

Viimeinen kurssi suoritetaan perinteisellä kirjatentillä, joihin minä aikanaan opinnoissani totuin. Nyt tuo kirjatentti, joka on siis vielä edessäpäin, tuntuu kaikkein haastavimmalta. Tähän mennessä olen lukenut jo aika monta kirjaa, ja tullut siihen tulokseen, etten millään enää muista mitään ulkoa! Sitä se google ja wikipedia teettää.

Mitä tämä lysti sitten maksaa? Ilmaista avoimen yliopiston opiskelu ei ole, toisin kuin normaalit yliopisto-opinnot. Mutta 200 euroa on minusta pieni hinta tästä kaikesta. Jos menisin yksityisen järjestäjän päivän kestävälle kurssille, 200 eurolla saisin väliaikakahvit...

Suosittelen muillekin! Avointen yliopistojen kurssitarjonta on monipuolista, jokainen varmaan löytää sieltä jotain mielenkiintoista tai ammatillisesti hyödyllistä. Aion jatkaa opintojani syksyllä, ehkä saman aiheen parissa tai sitten otan jotain muuta. Pyrkiminen on helppoa: ilmoittaudu ja maksa verkossa.

Hannen blogi: Osa-aikaisesti työssä

Tämän päivän HS:ssä Alexander Stubb nostaa esille tutun aiheen: osa-aikatyön vähäinen käyttö Suomessa. Töissä ollaan joko täysillä tai ei ollenkaan. Sadat tuhannet ovat työelämän ulkopuolella samaan aikaan, kun osa paahtaa ylipitkiä työpäiviä ja stressaa itsensä sairaaksi.

Stubb kaipaa "mallia, jossa voidaan tehdä osittain töitä ja osittain saada tukea yhteiskunnalta." Tämä on jo nyt täysin mahdollista, koska osa-aikatyö ei estä työttömyyskorvauksen saantia. Korvauksen määrä vain alenee tulojen mukaan. Väliinputoajia ovat tosin esimerkiksi freelancerit, joiden työajoista on vaikea tehdä tulkintaa täys- ja osa-aikatyön osalta.

Mielestäni suurin haaste osa-aikatyössä on työnantajasektorilla. On ymmärrettävää, että taloustilanne ei rohkaise uusien täysipäiväisten työntekijöiden palkkaamiseen. Osa-aikatyö olisikin tähän vallan mainio ratkaisu. Osa-aikatyöntekijä ei olisi työnantajalle niin suuri riski. Lisäksi työpaikoissa olisi jo valmiiksi yrityksen tuntevaa henkilöresurssia, kun tilanne sallii taas täyspäivätyöllistämisen. Uskon, että osa-aikatöihin riittäisi tällä hetkellä paljon halukkaita hakijoita.   

Osa-aikatyöt ovat olleet yleisiä esimerkiksi kaupan alalla, jossa työvoiman tarve vaihtelee paljon kellonaikojen ja viikonpäivien mukaan. Osa-aikatyötä voisi rohkeasti kokeilla myös ns. valkokaulustyöpaikoissa. Ehkä työnantajat tarvitsisivat vain asiasta lisää tietoa? Pelkäävätkö työnantajat, että osa-aikatyöntekijöistä tulisi ongelmia, jos nämä kuitenkin ensisijaisesti haluaisivat tehdä täysaikatyötä? Miten osa- ja täyspäivätyöntekijöitä käsitellään yt-neuvotteluissa? Aiheuttavatko osa-aikatyöntekijät firmoissa liikaa byrokratiaa suhteessa työtunteihin?

Heikko taloustilanne tuntuu jatkuvan vuosi toisensa perään. Pelkään, että syrjäytyminen tulee räjähtämään käsiin, kun yhä useampi jää pitkiksi ajoiksi työelämän ulkopuolelle. Miten pitkään yhteiskunnalla on varaa maksaa nykyisen tasoista työttömyysturvaa? Jokainen pienikin työllistymismahdollisuus tulisi käyttää, jotta talouden rattaat alkaisivat vähitellen pyörimään oikeaan suuntaan.

Kuva: freedigitalphotos.net / renjith krishnan

Roosan blogi: 300 euroa= 279 euroa?

Kaikki ovat varmaankin kuulleet vuoden alussa voimaan astuneesta laista, jonka mukaan työtön henkilö saa tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan tai työttömyysturvan määrään? Mutta oletteko te tietoisia siitä, että heti kun edes aiotte tienata muutaman extra roposen, teidän veroprosenttinne pomsahtaa saman tien ylös? Mulle tuli yllätyksenä jo se, että tätä max 300 euroa kuussa verotetaan samalla prosentilla kuin esim. työttömyyskorvaustasi, mutta sekään ei riitä vaan tähän lisätään vielä ylimääräiset 2-3 prosenttia päälle (=n. 25%). Eikä tässä vielä kaikki: tämä uusi lisätienestin veroprosentti muuttuu myös sinun työttömyyskorvauksen uudeksi veroprosentiksi. Eli lisätienestin aikana molempia tuloja verotetaan aiempaa rankemmin.

Eikä tässäkään vielä kaikki: tiesittekö, että tämä 300 euroa (brutto) onkin todellisuudessa 279 euroa (brutto)?  Tätä eroa on hienosti selitetty ilmoittamalla: ”300/279e riippuen siitä onko sovittelujaksosi (=aikajakso miltä korvauksesi kuukausittain saat) kuukauden mittainen vai 4 kalenteriviikon mittainen”. Ja se taas kumpaa jaksoa käytetään määräytyy kuulemma ”palkanmaksukauden tai hakujakson mukaan”. Whaat?! Eihän tästä ota selvää enää Erkkikään! Mulle ainakin korvaukset maksetaan automaattisesti 4 kalenteriviikon mukaisesti, joten en ymmärrä mitä kikkailua tämä taas oikein on. Missään ei voi valita kumpaa sovittelujaksoa käytetään. Miksei asioita voi sanoa selkeästi? Nykyinen tiedonanto on harhaanjohtavaa ja vaatii jo salapoliisin tasoista taustatyötä ennen kuin saa selville mihin oikein on oikeutettu ja mitä niistä jää käteen.

Kuva: freedigitalphotos.net