Sallan blogi: Näistä työntekijöistä on pulaa

Duunitorilla julkaistiin lista vaikeimmin täytettävistä työpaikoista, eli niistä joihin tekijää ei löydy, helposti ainakaan:

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2014:

1. Ammattimiehet
2. Autonkuljettajat
3. Suunnittelijat
4. Hotelli- ja ravintolahenkilöstö
5. Insinöörit
6. Teknikot
7. Tuotantotyöntekijät- ja koneenhoitajat
8. Myyntiammattilaiset
9. Markkinointi-, PR- ja viestintähenkilöstö
10. Johtajat

Tuossa listassa omaan silmääni pisti erityisesti kohta 9 eli oma osaamisalani. Miten ihmeessä voi olla vaikeaa täyttää markkinoinnin ja viestinnän paikkoja, kun hakijoita on ollut yli sata jokaisessa haussa missä olen ollut mukana? Ja minäkin, huippuammattilainen, olen vailla työtä :-)

Selitys artikkelin mukaan on se, että "Tämä kertoo koko markkinointiviestintäalalla jylläävästä murroksesta: median ja mainonnan digitalisoitumiseen ja markkinoinnin automaatioon haetaan uudenlaista osaamista, jolle nyt on kysyntää”, Lindroos tulkitsee." Jos osaajaa ei heti löydy, eikö kannattaisi palkata joku, jolla on muuten vahva markkinoinnin osaaminen, ja antaa fiksun ihmisen opetella asiat työn ohessa? Kysyn vaan.

No, jos en työllisty markkinointiin enkä sen johtajaksi, niin katsotaanpa listaa tarkemmin vaihtoehtojen kartoittamiseksi.

Mieheksi en voi muuttua, joten siirrytään kohtaan 2, eli autonkuljettajat. Ajokortti löytyy, mutta tässä varmaan tarkoitetaan rekkakuskeja. Rekkakortin hinta on kuulemma parin-kolmen tuhannen euron luokkaa, joten ei mikään ihan mahdoton investointi.

Suunnittelija on aika epämääräinen titteli, joten ohitetaan se ja siirrytään hotelli- ja ravintolahenkilöstöön. Siihen voi kouluttautua ainakin Haaga-Heliassa, mutta ehkä joku oikotie (hygieniapassi, anniskeluun tarvittava koulutus) löytyisi. Pistetään harkintaan. 5. ja 6. vaativat vähintään opistotasoisen monivuotisen koulutuksen.
Samoin lienee tuotantotyöntekijän ja koneenhoitajan kanssa, ehkä ammattikoulu riittää. Myyntiammattilaiseksi päässee kunhan pääsee myyntitehtäviin ja menestyy siinä. Eli palataan siihen lehtien ym. puhelinmyyntiin, joihin haetaan koko ajan henkilöstöä. Täytyypä yrittää sitä tietä huippuansioihin.

Ja tuossa viimeisessä sanassa kiteytyykin koko dilemma. Työ ei ole pelkkää ansioiden maksimointia. Työ on tärkeä osa identiteettiä. Työstä pitää voida nauttia ja saada siitä onnistumisen elämyksiä. Voihan toki olla että Aku Ankan vuosikerran myymisestä puolisokealle mummolle saa mielettömät kicksit. Tai täysperävaunullisen tukkirekan ajaminen taukopaikalle lehtipihvin ja ranskalaisten ääreen on päivän kohokohta.

Lue koko juttu tästä:
http://tyoelama.duunitori.fi/2014/06/03/suomen-halutuimmat-tyontekijat-vuonna-2014/

kuva: freedigitalphotos.net/xedos4