Sallan blogi: Vapaaehtoistyöstä työtä työnhakijalle?

Suunnittelen tässä helmikuun alkajaisiksi jo montaakin kesäkuuhun liittyvää asiaa: työnhakua, LinkedIn-profiilin päivittämistä, uutta valokuvaa CV:hen, sekä jotain mielekästä tekemistä työnhaun oheen, jos ei heti tärppää. Mielekkääksi tekemiseksi valikoitui vapaaehtoistyö Plan-järjestössä. Aloittelen jo nyt tekemällä pieniä käännöstöitä etänä, mutta ehkä myöhemmin voin mennä toimistoaikaan työskentelemään heidän toimistolleen, jos sellaiseen on tarvetta.

Mutta sitten muistiin alkoi palailla jotain. Eikö joku onneton ollutkin menettänyt työttömyyskorvauksensa, kun oli ollut Hurstin soppajonossa jakamassa soppaa? Saako ansiosidonnaisella tehdä vapaaehtoistyötä? Vaikka Planin asia hyvältä tuntuukin, en haluaisi sen seurauksena löytää itseäni Hurstin soppajonosta.

Google tietää kaiken, tietysti.
Täytyy vaan löytää se oikea tieto. Näin tosiaankin oli ennen, että vapaaehtoistyö saattoi viedä korvaukset, ja se taas saattoi olla täysin TE-toimiston kulloisenkin virkailijan mielipiteen varassa. Sittemmin (kesällä 2013) asiaa tarkennettiin:

Ohjeiden mukaan palkatta voi auttaa naapureita ja sukulaisia. Vapaaehtoistyötäkin voi tehdä melko vapaasti. Urheiluseuroissa ja vertaistukiryhmissä voi uurastaa palkatta. Arpoja ja lehtiä voi myydä yleishyödyllisten yhteisöjen hyväksi. Sen sijaan voittoa tavoittelevalla kirpputorilla ei voi tehdä töitä. TE-toimisto ei voi asettaa tunti-, päivä- tai muita aikarajoja vapaaehtois- tai talkootyölle.
Lähde: Etelä-Suomen sanomat

Toivotaan, että tämä tieto on samanlaisena kaikissa TE-toimistoissa vielä vuonna 2015.

Luin muutaman suomi24-keskustelun vielä aiheesta. Suomi24:stä löytyy aina se pessimistinen, eriävä ja sarkastinen näkökulma kaikkeen. Ehkä hyvä niin, että hyväuskoiset ja sinisilmäiset tulevat edes jotain ajatelleeksi.

Mm. 1+1 esittää epäilyksensä näin: "---työttömiä voitaisiin viekkaudella toimittaa palkattomiin töihin. Eli jos ei halua joutua vapaaehtoistyöhön, on työkkärissä ilmaistava tahtonsa olla ryhtymättä mihinkään muuhun kuin palkkatyöhän josta saa eläkekertymää."

Tämä siis liittyi siihen Hissipuheenkin aiemmin käsittelemään työttömyysturvan vastikkeellisuuteen.

Huoh....

Kuva: freedigitalphotos/winnond

Hissipuheen teemakysymys: Auttaisiko ansiosidonnaisen lyhentäminen työllistymistä?

Hissipuheen teemakysymys: Työryhmä (mm. Vartiainen ja Soinivaara Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksena 23.1.) esitti pitkäaikaistyöttömien ansiosidonnaisen keston lyhentämistä esim. 250 päivään ja ansiosidonnaisen irrottamista kassan jäsenyydestä.  
Auttaisiko se työllistymistä vai ei?

Hanne: 

Ensinnäkään en tiedä lainkaan, miten työttömyyskassasysteemi edes pyörii. Kassat kilpailevat jäsenistä, mutta kuitenkin työttömyysmaksut tulevat pääosin verovaroista. Tarvitseeko kassoja edes olla ja tuleeko niistä vain turhia kustannuksia? 

Ansiosidonnaisen lyhentämisellä halutaan varmaan patistaa työnhakijoita hakemaan "mitä vaan" työtä jo aiemmassa vaiheessa työttömyyttä. Toisaalta valtion kassalle ei hyvää kuulu, joten säästöjä pitää varmasti miettiä työttömyysturvastakin. 

Kun olin vuosia sitten osa-aikalomautettuna, lomautuspäivistä sai melkein puolen päivän palkkaa vastaavan korvauksen. Vaikka lomautus on parempi ratkaisu kuin irtisanominen, mietin käytetäänkö lyhyitä tai osa-aikalomautuksia liian heppoisinkin perustein, kun tiedetään että ne ei niin hirveästi työntekijöiden tuloihin vaikuta. Veronmaksajat tällöin käytännössä antavat yrityksille "yritystukea". Samalla yritys voi tehdä voittoa, eikä kukaan kysele ainakaan pikkufirmojen perään, että ovatko lomautukset oikeasti tarpeen. 

Viranomaisia tuntuu kiinnostavan enemmän työnhakijoiden tilanne ja näiden muutaman kympin tulot ja pöytälaatikkofirmat. Toisaalta ymmärrän, että mahdollisuus joustaa työntekijämäärässä pienentää yritysten riskiä rekrytointitilanteessa, ja kaikki keinot kannustaa yrityksiä rekrytoimaan tulisi käyttää. / Vastaukseni kysymykseen taitaa mennä siis EOS-luokkaan. Suomen talous on tainut pysyvästi siirtyä uuteen asentoon eikä paluuta vuoden 2008 "normaaliin" enää ole. Monia asioita joutunee katsomaan aivan uudelta kantilta.

Veera: 

Olen hakenut uutta työtä aktiivisesti, kun jäin työttömäksi ansiosidonnaiselle, koska työssäkäynti on minulle sitä normaaliarkea. En siis ole jäänyt laakereille lepäämään, vaikka sellaista vanhanaikaista kuvaa työhaluttomista työttömistä edelleenkin syötetään julkisuudessa. Mielummin minä käyn ansiotyössä kuin etsin työtä päivisin. Siksi olen myös opiskelut ja täydentänyt myöhemmin opintojani työssäoloaikana. 

Valitettavasti työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla talouslaman kourissa pyörivässä Suomessa ja niistä vähistä työpaikoista on kova kilpailu. Nostan hattua kaikille työttömille työnhakijoille, jotka jaksavat motivoitua työnhakuun lukemattomien pettymysten jälkeen. Epäilen, että ansiosidonnaisen päivärahapäivien lyhentäminen ei tällaisessa talouden lamassa luo uusia työpaikkoja.

Salla: 

Itselleni oli yllätys se, että ansiosidonnaisen rahat tulevat 95%:sti muualta kuin kassoista. Siltä osin olisi perusteltua irrottaa ansiosidonnainen kassan jäsenyydestä. Kassa voisi tarjota jotain lisäporkkanaa siihen päälle. Miksei vaikka keston pidennystä, jos yleinen ansiosidonnainen lyhenee 250 päivään tai sen allekin.

Tuskin kukaan haluaa ehdoin tahdoin olla 500 päivää työttömänä, mutta systeemiin on rakennettu niin paljon kannustinloukkuja, että kaikkiin työntekomahdollisuuksiin ei kannata tarttua. Onko ansiosidonnaisen taso liian hyvä, koska joskus on kannattavampaa olla työttömänä kuin mennä matalapalkkaisiin töihin? Varsinkin, jos sen työjakson jälkeen ansiosidonnaisen määrä tippuu. 

Jossain ehdotettiin määräaikaisten työsuhteiden ehtojen höllentämistä, jotta työllistämisen kynnys laskisi, ja jos siihen yhdistetään ansiosidonnaisen aiemman tason säilyttäminen, voisi se mielestäni edistää työllistymistä. Suomeksi sanottuna: kannattaisi jo 500 päivän alkuvaiheessa ottaa pienempipalkkaisia pätkätöitä vastaan miettimättä, miten ne vaikuttavat pätkän jälkeiseen toimeentuloon. Eikä vasta sitten kun on ihan pakko nollatakseen 500 päiväänsä. Ehkä tuo edellä kertomani juuri perustelee, miksi 500 päivää on liikaa....

Kuva; freedigitalimages/pixomar

Vierasbloggaaja: Yrittäjyys Eezyn kautta

Saimme sähköpostilla eräältä (nimettömänä pysytelleeltä) lukijalta kommentin Sallan edelliseen postaukseen. Se kannattaa julkaista vierasblogin muodossa eikä vaan kommenttina, koska siinä on todella hyviä vinkkejä yrittäjyydestä haaveileville:

Mediassa kannustetaan ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi mutta yrittäjyyden riskeistä puhutaan mielestäni liian vähän. Menestyvä yritys kannattaa tietenkin perustaa mutta harva tietää aloittaessaan mitä on edessä varsinkaan näinä taloudellisesti epävakaisina aikoina. Itselleni osuuskunnan kautta laskuttaminen eli yrittäjämäinen toiminta ilman omaa yritystä on tarjonnut ratkaisun. Osuuskunnan kautta laskuttamisessa kannattaa ottaa huomioon muutama asia:

-          Soviteltua ansiosidonnaista työttömyystukea on mahdollista saada vaikka ”työllistyy omassa työssä” ja laskuttaa osuuskunnan kautta. Päätös sovitellusta tuesta tehdään kuitenkin vasta sitten kun laskutus on jo alkanut. Itse en ainakaan onnistunut puhelimella, maililla enkä paikan päällä käymällä saamaan työkkäristä (TE-toimistosta) enkä työttömyyskassasta selville, onnistuuko soviteltu ansiosidonnainen kohdallani vai ei.

-          Kun tähän hommaan ryhtyy, täytyy olla parin kuukauden ruokarahat säästössä. Yritysasiakkaat haluavat yleensä kuukauden maksuaikaa. Työkkäri tekee päätöksen sovitellusta tuesta saatuaan käsiinsä toimeksiantosopimuksen ja ensimmäisen palkkatodistuksen. Sen jälkeen heillä on kuukausi aikaa päätöksen tekemiseen. Eli tänä aikana ei tule työttömyyskorvausta vaan maksaminen siirtyy kunnes päätös on tehty.

-          Kannattaa siis sopia ensimmäisen asiakkaan kanssa, että saa lähettää heille ensimmäisen laskun mahdollisimman pian niin päätöksen saaminen työkkäristä nopeutuu vastaavasti.

-          Kun saa seuraavan asiakkaan (uusi yritys- tai yksityishenkilöasiakas) niin tämän kanssa ei enää tarvitse käydä työkkärirumbaa läpi vaan riittää kun toimittaa työttömyyskassaan palkkatodistukset kun hakee ansiosidonnaista.

-          Osuuskunnan kautta laskuttaminen vaikuttaa työttömän kannalta mukavalta porsaanreiältä. Oikeus ansiosidonnaiseen säilyy mutta voi silti kerätä merkintöjä CV:hen omista projekteista. Tilanteeseen voi tietenkin tulla muutos koska vain mutta toivoisin, että tätä reikää ei työttömiltä tukita. Osuuskunnan kautta laskuttaessa joutuu maksamaan sekä työntekijä- että työnantajamaksut ja tietenkin tuloverot ja osuuskunnan palveluprosentin. Mikään kultakaivos ei siis ole kyseessä ellei onnistui saamaan tosi rahakkaita keikkoja. Riemuna tässä on riskin pienuus, konkurssia on lähes mahdotonta tehdä kun menoja on ainoastaan jos on tuloja.

-          Googletin tätä aihetta tarmokkaasti vuosi sitten mutta ohjeita ei löydy oikein mistään. Yrittäjyyden riskeistä puhutaan avoimesti suomi24-keskustelupalstoilla mutta ei juuri muualla.

-          Tämä ei ole virallinen ohje vaan summa summarum omia kokemuksiani!

 ***

Kiitokset lukijallemme. Otamme mielellään lisää kommentteja ja vierasblogeja muistakin aiheista kuin tästä.

Kuva freedigitalimages/Michelle Meiklejohn

Sallan blogi: Kannatti valittaa!

Lupasin avata karenssiasiaa vähän enemmän, kun asiat selviävät. Ja nehän selvisivät, kerrankin hyvin päin!

Aloitetaan ihan alusta: Hain työkkärin järjestämälle yrittäjyyskurssille, oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti. Luulin jo, etten tullutkaan valituksi, kun tulikin ilmoitus, että minut oli hyväksytty kurssille. Mutta ei sille jolle luulin hakeneeni, vaan kaksi viikkoa myöhemmin alkaneelle, jolle en edes tiennyt hakeneeni. Enkä olisi hakenutkaan, koska olin jo maksanut lentoliput ja ennakkomaksuja lomamatkasta, joka olisi jälkimmäisen kurssin aikana. Olin siis vahingossa klikannut mol.fi-sivuilla väärää linkkiä. Tehnyt inhimillisen virheen. Osallistumiseni peruessani sanoin vain, että en pääse kurssille, koska olin vahingossa hakenut väärälle ajankohdalle ja minulla oli muita sitoumuksia.

Tämä ei siis riittänyt selitykseksi työkkärille, vaan laittoivat ansiosidonnaiseni karenssiin. 60 päiväksi.

Näin se laki sanoo:

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta palvelusta kieltäytymisestä lukien, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy muusta työllistymistä edistävästä palvelusta kuin työttömyysetuudella tuetusta työnhakijan omaehtoisesta opiskelusta tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22–24 §:ssä tarkoitetusta omaehtoisesta opiskelusta. (28.12.2012/918)

Edellytyksenä 1 momentin soveltamiselle on, että palveluun osallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa taikka henkilö on omatoimisesti hakenut työvoimakoulutukseen. (28.12.2012/918)

Onneksi sain tilaisuuden vielä selittää ja nyt kerroinkin kaiken mahdollisen mitä asiassa puolustukseksi oli sanottavissa, mm. sen, että soittaessani työkkäriin saatuani kurssillepääsyilmoituksen, minulle ei kerrottu, että karenssi napsahtaa, jos en mene. Jne. Kirjelmässäni vielä kirjoitin, että mielestäni 60 päivän karenssi on kohtuuton rangaistus inhimillisestä virheestä. Ehkä se tai muut kootut, mutta aivan aiheelliset ja oikeat selitykseni tehosivat. Olinhan jo hakenut uudestaan kyseiselle kurssillekin ennen kuin edes tiesin, minkä härdellin edellisestä hausta olin saanut aikaan.

Kiitos siis työkkäri, että tulivat toisiin aatoksiin. Saan nyt takautuvasti 2 kk ansiosidonnaiset. Alkoikin kesän aikana säästöpossun pohja häämöttää.

Suosittelen siis harkitsemaan tarkoin ennen kuin vapaaehtoisesti hakee mihinkään koulututukseen, että pääseekö varmasti osallistumaan. Ja ottamaan lakipykälistä selvää. Työkkärin kanssa on syytä asioida lakikirja toisessa kädessä.

Kyseiselle yrittäjyyskurssille en nyt tietenkään mennyt, koska olen töissä. Mutta pidin tarkkaan huolen että peruin hakemukseni ennen valintojen tekemistä. Ettei tule uutta karenssia odottamaan seuraavaa työttömyysjaksoani. Varmuuden vuoksi.

kuva: freedigitalimages.net/stuart miles

Sallan blogi: Ostoksille elvyttämään!

Teitä blogimme lukijoita on ollut tähän mennessä jo yli 6000! Kiitos siitä. Otamme mielellään kommentteja vastaan.

Hesarissa Anssi Miettinen antoi tänään synninpäästön meille, jotka törsäämme rahojamme. Mehän vain elvytämme taloutta. Varsinkin, jos ostamme kotimaassa valmistettuja tuotteita ja palveluja.

Niinpä hyvillä mielin ostin uudet kengät harrastukseeni. Ne eivät tosin ole kotimaiset, kun sellaisia kenkiä ei Suomessa valmisteta, mutta ainakin edistin vähittäiskaupan työllisyyttä omalta osaltani.

Nyt kun sain työpaikan, vaikkakin se on määräaikainen ja palkka totuttua matalampi (tosin korkeampi kuin mistä ministeri Rädyn lipsahduksessa on kyse), huomaan rentoutuvani rahankäytön suhteen. Koko kesä menikin kärvistellessä, varsinkin kun yllättäviä isoja menoja tuli pitkin kevättä ja menetin vielä ansiosidonnaisenkin pariksi kuukaudeksi karenssin takia. (Selitän tuota tilannetta myöhemmin kun asiat vielä vähän selviävät, mutta siinä on varoittava esimerkki muillekin.)

Ennen pitkää tarpeelliset tavarat tai vaatteet tulevat tiensä päähän, vaikka niitä kuinka yrittäisi huoltaa ja korjata. Kaikkea ei edes voi eikä kannata korjata. Silloin on pakko lähteä ostoksille. Toivottavasti jossain vaiheessa Suomessakin patoutunut kulutus alkaa purkautua, ja kulutuskysyntä lähtee taas käyntiin. Elvyttämään taloutta ja luomaan työpaikkoja.

Elvyttäkää siis hyvällä omallatunnolla, myös työttömät!

Kuva: freedigitalimages.com, cc: hyena reality

Linkki Hesarin pääkirjoitukseen:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/T%C3%B6rs%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n+ja+pelastetaan+Suomi/a1408766437215

Sallan blogi: Työtön palaa lomalta - töihin!

Sain sitten tarpeekseni työnhausta, ja menin töihin.

Tein päätöksen heinäkuussa, kun työkkäri käsittämättömästi pisti ansiosidonnaiseni karenssiin. Mutta siitä myöhemmin joskus. Mutta muutenkaan en enää jaksanut istuskella kotona hakemassa töitä. Olinhan jo pitkäaikaistyötön.

Nyt moni ajattelee, että mikset aiemmin jo mennyt töihin, jos se kerran noin helppoa on.

Helppous oli täysin sattuman kauppaa. Satuin soittamaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, ja asiat vain loksahtivat kohdilleen. Ennen kuin joku tarttuu näppikseen ja tahtoo onnitella minua vakituisen työpaikan saannista, niin mainittakoon, että kyse on määräaikaisesta vuokratyöstä. Työ on jotakuinkin onneksi koulutustani ja kokemustani vastaavaa. Palkka jää huomattavan alhaiseksi, mutta päätin että parempi sekin, kuin muutaman kuukauden päästä uhkaava työmarkkinatuki ansiosidonnaispäivien lähestyessä loppuaan.

Nyt saa hiukan hengähtää työnhakustressistä. Siitäkin syystä, että määräaikaisuudesta ei pääse kesken pois. Nyt voikin sitten keskittyä tarkkailemaan työelämän ihmeellisyyksiä, jälleen uudessa firmassa. Mielenkiintoista!

Tsemppiä muillekin työnhakuun tai työntekoon.

Hannen blogi: Työkkärin Premium-asiakkuus

Hieman jännittäen avasin TE-toimistosta tulleen sähköpostiviestin. Siinä ilmoitettiinkin vain, että työnhakuni on nyt toistaiseksi voimassa eikä toimistossa tarvitse käydä enää uusimassa hakua. Viestistä ei voinut päätellä, pitääkö haku kuitenkin uusia esimerkiksi puhelimitse. Hissipuhe-ryhmän konsultoinnin perusteella aloin jo uskoa, että hakua ei tarvitse uusia. Roosa totesi, että olin päässyt työkkärin premium-asiakkaaksi... Ansiosidonnaisen menetys päiväksikin pelkän haku-uusimisen puuttumisen takia on niin vahvasti alitajunnassani, että asian sisäistäminen vie aikansa.

Hienoa, että moinen turha byrokratia on jäänyt pois. TE-toimistoissa käynnit kun olivat käytännössä sitä, että menetän puoli päivää työnhakuun sopivaa aikaa matkoihin, vuoron odottamiseen ja siihen, että virkailija kirjoittaa järjestelmään, että olen edelleen työnhakija. Tuonkin työajan voi TE-toimistoissa varmasti käyttää huomattavasti paremminkin (nuoriin työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, koulutusta vailla oleviin ja muihin OIKEASTI työnhaussa tukea tarvitseviin).

Ennen kaikkea soisin TE-toimistojen käyttävän resursseja siihen, että rekrytointia empiviä yrityksiä saataisiin aktivoitumaan työllistämisessä. Pitäisikö alkaakin puhua syrjäytyneistä työnantajista, jotka eivät usko omiin kehittymismahdollisuuksiinsa ja joilta puuttuu ajantasainen osaaminen markkinoilla pärjäämiseen ja kasvamiseen? Syrjäytyneet työnantajat toimivat vain kutistuvilla markkinoilla tai niillä sektoreilla, joissa aita on matalin ja joissa ei tarvitse opetella mitään uutta. Syrjäytynyt työnantaja ennemmin lomauttaa ja irtisanoo työntekijöitä yhteiskunnan maksupiikkiin kuin investoi tulevaisuuteen.

Tämä teksti on Hissipuheen SADAS kirjoitus! Käyntejä blogissamme on ollut yli 4 500. Toivottavasti blogista on ollut lukijoillemme yhtä paljon iloa ja hyötyä kuin meille kirjoittajille!

Kuva: freedigitalphotos.net / phanlop88

Sallan blogi: Osuuskunnat ja Eezy esittelyssä Loft Helsingissä

Kävin Loft Helsingin järjestämässä Osuuskunta-seminaarissa, ja samalla pääsi tutustumaan Loft Helsingin tiloihin, jotka avattiin tammi-helmikuussa 2014.

OSUUSKUNNAT

Osuuskunnat ovat olleet alkuvuodesta kovasti tapetilla osuustoimintalain muututtua vuoden vaihteessa. Käytännössä lain muutoksella osuuskunnat ja osakeyhtiöt lähenivät toisiaan yritysmuotoina. Osuuskunnat kiinnostavat tänä päivänä muitakin kuin aatteellisia yhdistyksiä ja taiteilijoita. Osuuskunta on yhteisöllistä ammatinharjoittamista tai henkilöomisteinen pienyritys, miten sen sitten haluaakin nähdä.

Hissipuhelaisetkin ovat pohtineet Osuuskuntaa yrittämisen toimintamuotona. Siinä on etuna se, että kun osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä, ei toimintaa katsota yrittäjyydeksi, eli on edelleen mahdollista pysyä työttömyysturvan piirissä, jos sellaiseen on muuten oikeutettu. Vähempikin kuin 7 jäsentä riittää, jos osuuskunnan jäsenten kesken voidaan säätää äänimääriä. Eli jos jonkun äänivalta osuuskunnassa on vähemmän kuin 15%, henkilöä ei katsota yrittäjäksi. Muilla sitten vastaavasti pitää olla suurempi äänimäärä, ja heille syntyy yrittäjästatus.

Osuuskunnan voi perustaa yksinkin, mutta ylärajaa jäsenmäärälle ei ole. Starttirahan saamiseen jäseniä ei saa olla kuin enintään 3. Osuuskunnassa taloudellinen riski rajoittuu osuuskuntamaksuun (poislukien tietysti omavelkaiset lainatakaukset ym). Eli osuuskunnassa on paljon kiinnostavia piirteitä alkavaan yritystoimintaan. Osuuskunnan osuuttahan ei voi koskaan myydä, eli siinä vaiheessa kun toiminnalle alkaa kertyä nimeä ja tasearvoa, on syytä perustaa OY. Pääkaupunkiseudulla lisätietoa ja neuvoja Osuuskunnan perustamiseen saa mm. YritysHelsingistä.

EEZY

Kuulimme myös esityksen Eezy-osuuskunnasta, joka on laskutuspalvelu. Yrittäjyyttä harkitseva voi testata yrittäjyyttä ja liikeideaansa helposti Eezyn kautta, ilman että perustaa yrityksen. Soviteltu päiväraha on mahdollinen, mutta se kannattaa neuvotella etukäteen TE-toimiston kanssa. . Käytännössä henkilö on Eezyn palkkalistoilla ja Eezy hoitaa kaikki työnantajavelvoitteet ja ottaa laskun summasta provikat (3-7%) päältä. Työeläke kertyy, mutta työssäoloehto työttömyysturvaan ei täyty. Muitakin vastaavia palveluja on, kuten Ukko.

Eezyn kautta toimiminen ja Osuuskunta eivät varsinaisesti sovi yhteen, koska asiakkaalta laskutus tapahtuu palkanmaksuna tietylle henkilölle. Mutta Eezyn kautta voi muodostaa työporukoita, jolloin lasku eli palkka jaetaan eri tekijöiden kesken. 

LOFT HELSINKI

Tämä, kuten muut vastaavat tilat, esim Kontoret, tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden aloittaa yritystoiminta muualla kuin keittiön pöydän ääressä, varsinkin jos kaipaa työyhteisöä ympärilleen.

"Loft Helsinki tarjoaa yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta hyödyntäviä työtiloja audiovisuaalisen ja luovien alojen yrittäjille, freelancereille tai startup-tiimeille. Loft Helsinki Pasilan Studiot yhdistää eri toimialojen pienyrittäjät ja kehittäjät saman katon alle, mikä luo uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja uutta tuotantokulttuuria. Loft Helsingin sijainti Pasilan Studioiden kehittyvällä alueella mahdollistaa uudenlaisen media-alan yhteistyön." (Lähde LH verkkosivut).

Loft Helsingin Pasilan Studiolla on työtilat 80 hengelle, osa on 300€/kk maksavia kiinteitä työpisteitä, osa on 175€/kk maksavia mobiilityöpisteitä. Paikat vuokrataan kuukaudeksi kerrallaan. On mahdollista hankkia myös max 5 hengen Community Pass hintaan 400€/kk. Ylen Isossa Pajassa Pasilassa sijaitsevalla Studiolla on tarjolla puhelinhuoneita, neuvotteluhuoneita, keittiötilat ja vastaanotto.  

Kuvat ovat Loft Helsingin tiloista.

Roosan blogi: 300 euroa= 279 euroa?

Kaikki ovat varmaankin kuulleet vuoden alussa voimaan astuneesta laista, jonka mukaan työtön henkilö saa tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan tai työttömyysturvan määrään? Mutta oletteko te tietoisia siitä, että heti kun edes aiotte tienata muutaman extra roposen, teidän veroprosenttinne pomsahtaa saman tien ylös? Mulle tuli yllätyksenä jo se, että tätä max 300 euroa kuussa verotetaan samalla prosentilla kuin esim. työttömyyskorvaustasi, mutta sekään ei riitä vaan tähän lisätään vielä ylimääräiset 2-3 prosenttia päälle (=n. 25%). Eikä tässä vielä kaikki: tämä uusi lisätienestin veroprosentti muuttuu myös sinun työttömyyskorvauksen uudeksi veroprosentiksi. Eli lisätienestin aikana molempia tuloja verotetaan aiempaa rankemmin.

Eikä tässäkään vielä kaikki: tiesittekö, että tämä 300 euroa (brutto) onkin todellisuudessa 279 euroa (brutto)?  Tätä eroa on hienosti selitetty ilmoittamalla: ”300/279e riippuen siitä onko sovittelujaksosi (=aikajakso miltä korvauksesi kuukausittain saat) kuukauden mittainen vai 4 kalenteriviikon mittainen”. Ja se taas kumpaa jaksoa käytetään määräytyy kuulemma ”palkanmaksukauden tai hakujakson mukaan”. Whaat?! Eihän tästä ota selvää enää Erkkikään! Mulle ainakin korvaukset maksetaan automaattisesti 4 kalenteriviikon mukaisesti, joten en ymmärrä mitä kikkailua tämä taas oikein on. Missään ei voi valita kumpaa sovittelujaksoa käytetään. Miksei asioita voi sanoa selkeästi? Nykyinen tiedonanto on harhaanjohtavaa ja vaatii jo salapoliisin tasoista taustatyötä ennen kuin saa selville mihin oikein on oikeutettu ja mitä niistä jää käteen.

Kuva: freedigitalphotos.net