keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Hannen blogi: Kuva surullisesta elefantista

"Mustetahratestissä kannattaa sanoa näkevänsä vaikkapa surullisen elefantin jonkin tavallisen asian sijasta". Tämä kaverini toteamus lukion psykologian tunnin jälkeen tuli mieleeni, kun työpaikkahaun soveltuvuustestissä sain eteeni piirtämistehtävän. Olin yllättynyt siitä, että piirtämistehtäviä edes teetetään muilla kuin ehkä mainos- tai graafisen suunnittelun työnhakijoilla! Olen aina pitänyt piirtämisestä, joten tehtävä oli minulle kuitenkin hyvin mieluisa ja vaihtelua jatkuviin itsearviointeihin. Aloin vain säälillä miettimään niitä henkilöitä, joille piirtäminen on yhtä tuskaa eikä lopputuotoksesta tule lähellekään sitä, mitä omissa mielikuvissa on.


Piirtämistehtävässä jatketaan tehtäväpaperille jo valmiiksi painettuja, hyvin yksinkertaisia kuvioita. Tehtävänannossa ohjeistettiin piirtämään se, mikä ensimmäisenä tulee mieleen. En alkanut piirtämään surullista elefanttia, mutta en myöskään kliseisiä kukkia, jotka tulivat ensimmäisenä mieleen useankin kuvion kohdalla. Muuten yritin aidosti piirtää spontaanisti mieleen tulevia asioita, jotka vaihtelivat ihmishahmoista tavaroihin ja maisemanäkymiin.

Testin jälkeen aloin miettiä, millaisiin asioihin testissä kiinnitetään huomiota. Oma veikkaukseni on, että kovin dramaattiset aiheet (kuolema tai väkivalta) eivät varmaankaan ole eduksi (paitsi ehkä taiteilijoilla...) Mainitsemani kliseiset, hyvin arkipäiväiset asiat (autot, talot) eivät myöskään herättäne suurta vaikutusta luovuuden suhteen. Tylsissä seminaareissa piirtelen muistiinpanopapereihin abstrakteja kuvioita, mutta testissä piirsin vain konkreettisia aiheita. Olinkohan liian rajoittunut tehtävän tulkinnan suhteen? Testin ensimmäinen osuus oli periaatteessa aikarajaton, mutta halusin silti olla melko nopea. Lisäsin kuvioihin kuitenkin jonkin verran myös sellaisia yksityiskohtia, jotka eivät olleet välttämättömiä piirustuksen aiheen ymmärtämiseksi. Ajattelin, että yksityiskohtaisuudesta voisi hyvinkin saada lisäpinnoja.

Aloin selvittämään, mitä piirtämistehtävistä netissä sanotaan. Toteutustavaltaan testi oli Warteggin piirrostesti (mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/Warteggin_piirrostesti), mutta testillä on lähteiden mukaan useita tulkintatapoja. Omaan arvaukseeni nähden minulle oli yllätys se, että testiin valmiiksi painettujen kuvioiden symbolinen merkitys on aikoinaan määritelty hyvinkin tarkasti. Netissä tulikin vastaan useita sanomalehtiartikkeleita, joissa ko. testin tieteellisyys kyseenalaistetaan. En tiedä, miten testin teettänyt rekrykonsultti piirroksia käytännössä tulkitsee. Itselle saatavat arviointituloksetkin kun ovat yleensä yhteenveto useammasta tekstistä.

Pidän piirrostehtävää silti melko toimivana osana isoa testikokonaisuutta. Omiin piirroksiini vaikutti voimakkaasti omat lähiajan kokemukseni (keitä ihmisiä olin tavannut, missä olin käynyt ja mitä olen harrastanut). Siinä mielessä voimakkaasti toivon, että testitulkinta ei ole kovin yksioikoinen. Maalitaulun piirtäminen ei välttämättä kerro tavoiteorientoituneisuudesta vaan ehkäpä edellisenä päivänä katsotusta Robin Hood -elokuvasta.

Kuva: freedigitalphotos.net / Sujin Jetkasettakorn

2 kommenttia:

  1. Olen tehnyt tuota nimenomaista testiä monta kertaa, en tosin ihan viime vuosina. Joskus kuulin, että siinä tehtävässä ei niinkään ole väliä sillä mitä piirrät vaan miten piirrät. Eli miten käytät tilan hyväksesi, pysytkö ruudun sisällä, mikä on annetun kuvion osan suhde piirtämääsi, onko se pieni vai suuri osa sitä valmista piirrosta. Mitä tuo kaikki sitten merkitsee - ei aavistustakaan. Mutta en usko että on koskaan jäänyt yhtään työpaikkaa saamatta tuon piirrostehtävän takia.

    Terveisin
    Salla

    VastaaPoista
  2. Kiitti Salla lisätiedoista. Hah, eikös jokaiselle ole lapsena jäänyt tärkeänä asiana se mieleen, että viivojen yli ei väritetä (tässä tapauksessa piirretä..) Ehkä tässäkin testissä (niinkuin muissakin osioissa) yritetään tunnistaa pahimpia ääripäitä tai muita outouksia. Keskikastiin joutuvilla ei ehkä niin väliä??

    VastaaPoista