Kieltämättä tunnen aikasyöppöjä kokousten puheenjohtajia, jotka kertovat kokouksen aluksi puoli tuntia metsästysreissustaan samaan aikaan, kun jopa kymmenen ihmistä vaivaantuneesti odottaa yksinpuhelun päättymistä. Eli firmassa menee 11*0,5h=5,5h henkilöstöresursseja yhteen metsästysjuttuun.
Nykyisessä työpaikassani ei pidetä säännöllisiä palavereita, jossa käytäisiin läpi missä mennään. Näin ollen kenelläkään ei ole tietoa siitä, onko ihmisillä OIKEASTI liian vähän vai liian paljon töitä (ainahan joku nurisee, että töitä on liikaa...). Tai olisiko omassa työssä nyt tarpeen priorisoida juuri tiettyjä asioita. Samalla toimitusjohtaja ihmettelee, kun hän saa kuulla asioita viimeisenä. Voi tsiisus!
Firmalla ei ole vastaavia työresurssien suunnittelu- tai seurantatyökaluja, joita oli käytössä aikaisemmissa työpaikoissani. Siispä olen tehnyt sellaiset itselleni, jotta pysyn itse kärryillä siitä, mihin olen työaikani käyttänyt ja mihin tulen sitä käyttämään. Mikäli joudun jossain vaiheessa taas yt-neuvotteluihin, minulla on ainakin jotain tietopohjaa.
Joitakin asioita on hyvä käydä kokouksissa läpi siksi, että silloin 1)kaikki voivat sanoa saaneensa asiasta tiedon (vähintään muistion kautta), 2)kaikilla on ollut mahdollisuus sanoa mielipiteensä (yllättävän moni uskaltaa sen vain sanoa vasta kokouksen jälkeen kahvipöydässä) ja 3)asiassa etenemisestä on päätetty yhdessä (tai ainakin yhteisen pöydän ääressä) tai jokaisella on ollut mahdollisuus kysyä, että mitä esitetyn asian eteen tehdään. Toki kokoukset pitää valmistella hyvin, jotta itse kokous ei kestä turhan kauan.
Kokousten puutteen takia työpaikallani on turhankin paljon mutu-pohjaista, usein negatiivissävytteistä spekulointia työpaikan tilanteesta. Nyt tammikuun puolessa välissä vuoden toimintasuunnittelu on vielä käynnissä. Odotan tulenko myös henkilökohtaisesti saamaan jonkinlaisen toimintasuunnitelman, vai joudunko senkin tekemään lopulta itse.
Minkälaisia kokous- ja suunnittelukäytäntöjä teidän työpaikoissanne on ollut ja mikä niissä on ollut hyvää ja huonoa?
Kuva: freedigitalphotos.net / Ambro
Kokemuksia palavereista on kyllä laidasta laitaan. Edellisessä työpaikassani pidettiin jopa palaveri siitä, että pidetäänkö palaveri!
VastaaPoistaNykyisessä työpaikassani palavereita on jokseenkin sopivasti, mutta eivät ne aina asiassa pysy. Tai juuri kun itse aioin kertoa omista projekteistani, niin pomolta loppuukin aika kesken, kun pitää rynnätä seuraavaan palaveriin. Aika turhauttavaa.
Itse kannatan napakoita viikkopalavereita tiimin kanssa. Max tunti viikon alkajaisiksi, jolloin käydään läpi ja sovitaan mitä viikon aikana tapahtuu, sekä tarkistetaan isompien projektien edistyminen.
Toivoisin aina myös palaverikuria kännyköiden räpläämiseen ja läppärin ruudun tuijottamiseen. Kerran kuulin hyvästä kikasta, millä saa nämä läppäriä tuijottavat työkaverit ruotuun: varaa salaa toinenkin neukkari, aloita palaveri siinä ensimmäisessä, ja pyydä sitten kaikkia tulemaan hetkeksi toiseen neukkariin ilman läppäreitä näyttääksesi jotain, ja pidäkin sitten palaveri siellä!
T. Salla