Sallan blogi: Työnhaun työhyvinvointi

Kauppalehdessä oli listattu seitsemän keinoa, joilla lisätä työhyvinvointia. Nämä samat boldatut keinot varmastikin sopivat myös työnhakuun, koska se on minun, työttömän, työtä.

1. Kaikki alkaa mielentilasta. Harjoita onnellisuutta ja positiivisuutta, ei murehtimista.
- Aivan varmasti. Jos pelkkä Oikotien avaaminenkin tökkii niin tuskin tulee loistavaa ja erottuvaa hakemusta. Positiivinen ajatus voisi olla se, että tänään se oma työpaikka löytyy. Onnellinen voi olla pienistä asioista, auringonpaisteesta, hyvästä musiikista radiossa, ystävän hauskasta viestistä.

2. Karta mutrusuita. Hakeudu pois pessimistien seurasta.
- Se onkin yleensä helppoa. Työttömänä usein ainoa mutrusuu työympäristössäsi olet sinä itse. Älä myrkytä omaa mieltäsi negatiivisilla ajatuksilla.

3. Ole kiitollinen. Kiitos ja ystävällisyys tulevat takaisin korkojen kanssa.
- Työttömän työssä voi olla kiitollinen vaikka niistä ystävistä, jotka jaksavat lähettää sinulle ilmoituksia työpaikoista, jotka heidän mielestään ovat kuin sinulle tehtyjä. Ehkä he ovat oikeassa vaikka ensisilmäyksellä ei aina siltä tunnu. Samoin niistä ystävistä, jotka laittavat LinkedInissä endorsementteja sinusta - tee samoin heille.

4. Tunne kiehahtamispisteesi. Tiedä jo ennalta, mitä siedät ja jaksat ja lopeta ajoissa.
- Työnhakuakaan ei pidä tehdä hampaat irvessä päivästä toiseen ilman taukoja. Tauot tekevät hyvää. Sen jälkeen jaksaa taas paremmin sietää pettymyksiä, kun niitä ei tule ihan joka päivä. Älä haaskaa aikaasi hakemalla epätoivoisia tapauksia, paikkoja joista heti tiedät, ettet kuitenkaan pääse edes haastatteluun. Kyllä se intuitio sen jo kertoo.

5. Kunnioita esimiestäsi. Jos aidosti arvostat häntä, hän alkaa arvostaa sinua. Siitä yleensä seuraa hyvää.
- Työnhakijan esimies olet sinä itse. Arvosta ja kunnioita itseäsi. Ajan myötä se palkitaan.

6. Aloita ikävimmästä. Hoida heti aamusta alta pois se ikävimmältä tuntuva asia, muuten se painaa mieltä koko päivän.
- Jos soittaminen on kaikkein ikävintä mitä tiedät, tee se heti aamulla jos mahdollista. Samoin jos hakemuksen kirjoittaminen tökkii, tee se heti ensimmäiseksi, sen jälkeen voit nauttia niistä työnhaun puolista joista pidät.

7. Ympäröi itsesi mukavilla asioilla.Ympäröi itsesi asioilla ja ihmisillä, jotka saavat sinut nauramaan tai edes hyvälle tuulelle.
- Työnhakija voi olla yksinäinen omassa kopperossaan puhelimensa ja läppärinsä kanssa. Tee itsellesi mukava työpiste. Pidä kahvitaukoja, kuten pitäisit töissäkin. Chattaa kavereiden kanssa hetki, käy huumorisivustoilla, Facebookissa tai lue kivoja blogeja. Lähde kotoa, käy seminaareissa, vertaistukiryhmissä, kohtalotovereiden kanssa kahvilla tai leffassa keskellä päivää. Muista kuitenkin tehdä työsi, työnhaku!

Näillä keinoilla vältät ärsyyntymistä, vihaa ja turhautumista, jotka ovat kolme yleisintä ongelmaa työpaikalla - myös sillä työnhakijan omalla.

Koko artikkeli täällä:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/nama+seitseman+keinoa+lisaavat+tyohyvinvointia/201405679513

Kuva angrybirds-pelit.

Hannen blogi: Pomomiehet ja asiantuntijanaiset

Sähköpostiini ponnahti tieto, että minut oli profiloitu T-Median Työnantajakuva 2014 -tutkimuksen yhteydessä Asiantuntija-luokkaan (http://www.t-media.fi/asiantuntija/). Asiantuntijoille tärkeää on työn sisältö ja merkittävyys. Toinen suuri profiililuokka on Etenijät (http://www.t-media.fi/etenija/), joille tärkeää on korkea asema ja taloudelliset edut. Ei ole suuri yllätys, että Asiantuntijoissa on naisenemmistö ja Etenejissä miesenemmistö.

Kauppalehti seuraa kiitettävästi naistoimitusjohtajien pientä määrää Suomessa (www.kauppalehti.fi/etusivu/toimitusjohtaja+on+yha+useammin+nainen/). Olemme naisten koulutustasoon nähden useita maita jäljessä.

Organisaatioissa tarvitaan erilaisia ihmisiä. Jonkun on hoidettava substanssi, toisen on varmistettava että kokonaisuus pyörii. Allekirjoitan täysin T-Median profiilin omalta osaltani. Työn sisältö on minulle kaikkein tärkeintä enkä pidä esimiesasemaa muussa mielessä edes kiinnostavana, kuin että se antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhöni.En ole oikein ymmärtänyt ihmisiä, jotka kaksikymppisinä ilmoittavat haluavansa pomoksi. Ei sillä niin väliä, mille alalle tai minkälaisia ihmisiä johtamaan. Pääasia, että on pomo.

Ehkä organisaatioissa tarvitaan myös monenlaisia pomoja tasapainottamaan toisiaan. Osaa motivoi itse asema, jolloin riskinottokyky ja tuloksentekodraivi ovat suurempia. Osaa motivoi mahdollisuus vaikuttaa yrityksen kehittymiseen vaikkapa asiakastyytyväisyyden ja tuotekehityksen kautta.

Toivottavasti johtajuuden käsittely korkeakoulujen perustutkinnoissa on kehittynyt omista opiskeluajoista. Itse suoritin aikoinaan vain pakollisen, teoreettisen kurssin johtamismalleista ensimmäisellä vuosikurssilla. Toimitus- ja keskijohdon sijasta hyvin moni toimii tiimi- tai projektijohtajana, vaikka johtajuus ei ole ollut varsinaisena tavoitteena. Mitä aikaisemmin meitä valmennetaan johtajuuteen, sitä kypsempiä olemme valmiita ottamaan vastuuta ja luottamaan itseemme. Sitä enemmän saamme myös johtajapooliin muitakin kuin rahanahneita ja vain aseman takia johtajuutta tavoittelevia.

Kuva: freedigitalphotos.net / stockimages

Sallan blogi: Miksi juuri minä?

Jo jokin aika sitten osui silmiini Talouselämän verkkosivuilla oheisella otsikolla julkaistu juttu, jossa esimiesasemassa ollut henkilö pohti tunteitaan tultuaan irtisanotuksi. Hän mietti miksi juuri hän, eikä joku muu. Tutulta kuulosti.

Kuva Talouselämä/Tuomas Ikonen

Itsekin pohdin miksi juuri minä jouduin irtisanotuksi, kun se tuli osakseni YT-neuvotteluissa, järjestyksessään kolmansissa kyseisen työsuhteeni aikana. Aiemmissa kaksissa oma tiimini oli jo hajonnut. Itse en sentään joutunut tiimiläisiäni irtisanomaan, vaan sen tekivät esimieheni.

Kuten Talouselämän artikkelissakin todetaan, ihminen ensishokista selvittyään alkaa selitellä itselleen tapahtunutta. Onkin oleellista "toipumisen" kannalta, miten irtisanomisen selittää itselleen. Pitääkö itseään syyllisenä vai ei, löytääkö selittäviä tekijöitä, mitä tapahtui muille tiimiläisille, koko yritykselle. Helpointa asia on selittää itselleen silloin, kun esimerkiksi kokonainen osasto on ajettu alas, firma fuusioitu kilpailijan kanssa, tuotanto siirretty ulkomaille - asioita, joihin omalla persoonalla tai työnteolla ei ole ollut mitään vaikutusta.

Hyvien ja todellisten selitysten lisäksi voi silti myös pohtia omassa asemassa, työtehtävissä, työskentelytavassa tai jopa persoonassa olevan piirteitä, joilla on saattanut olla vaikutusta asiaan. Mitä siitä voi ottaa opikseen, onko ylipäänsä ollut oikeassa työssä, asemassa ja työympäristössä? Mutta liikaa ei pidä alkaa syyllistää itseään. Omat mietteet ovat vain spekulaatioita, joilla ei välttämättä ole mitään todellisuuspohjaa. Harvoinpa mitään muuta selitystä irtisanomistilanteessa saa, kuin sen virallisen totuuden. Ja siinä kannattaa pitäytyä kun asiaa väistämättä joutuu tulevissa työhaastatteluissa kertaamaan.

Kun tuosta selittelyvaiheesta on päässyt ohi, on syytä mennä eteenpäin. Joskus asian prosessoimiseen menee kolme kuukautta, joskus puoli vuotta, tai kauemmin. Se riippuu oman persoonan rakenteesta. Mahdollisimman nopeasti on kuitenkin hyvä alkaa pohtia, mitä itse haluaa seuraavaksi, alkaa hakea töitä, koulutusta, harkita omaa yritystä. Kehitettävä itselleen päivärutiinit, lähteä pois kotisohvalta verkostoitumaan ja inspiroitumaan.

Artikkelissa Romana Managementin Anneli Romana toteaa: "Oman ammatillisen identiteetin uudelleenrakentamisessa keskeisiä tekijöitä ovat itsearvostus, elämänhallinnan tunne ja oppimishalu. Käsitys omasta pätevyydestä, osaamisesta ja onnistumisen mahdollisuuksista säätelee ajatuksia, motivaatioita, tunteita ja päätöksentekoa." Onkin mietittävä omia vahvuuksiaan, missä olen hyvä, minkä tekemisestä nautin ja lähteä sitten hakeutumaan näihin tehtäviin, joko entisessä ammatissaan tai uudelle uralle. Sparrauskumppaneita löytyy esimerkiksi ystävistä, entisistä kollegoista, vertaistukiryhmistä kuten OTTY:stä ja liittojen urapalveluista.

Linkki artikkeliin, jossa enemmän mm. iän vaikutuksesta uudelleensijoittumiseen.
http://www.talouselama.fi/tyoelama/miksi+juuri+mina+kysyy+irtisanottu+pomo/a2243895

Hannen blogi: Osa-aikaisesti työssä

Tämän päivän HS:ssä Alexander Stubb nostaa esille tutun aiheen: osa-aikatyön vähäinen käyttö Suomessa. Töissä ollaan joko täysillä tai ei ollenkaan. Sadat tuhannet ovat työelämän ulkopuolella samaan aikaan, kun osa paahtaa ylipitkiä työpäiviä ja stressaa itsensä sairaaksi.

Stubb kaipaa "mallia, jossa voidaan tehdä osittain töitä ja osittain saada tukea yhteiskunnalta." Tämä on jo nyt täysin mahdollista, koska osa-aikatyö ei estä työttömyyskorvauksen saantia. Korvauksen määrä vain alenee tulojen mukaan. Väliinputoajia ovat tosin esimerkiksi freelancerit, joiden työajoista on vaikea tehdä tulkintaa täys- ja osa-aikatyön osalta.

Mielestäni suurin haaste osa-aikatyössä on työnantajasektorilla. On ymmärrettävää, että taloustilanne ei rohkaise uusien täysipäiväisten työntekijöiden palkkaamiseen. Osa-aikatyö olisikin tähän vallan mainio ratkaisu. Osa-aikatyöntekijä ei olisi työnantajalle niin suuri riski. Lisäksi työpaikoissa olisi jo valmiiksi yrityksen tuntevaa henkilöresurssia, kun tilanne sallii taas täyspäivätyöllistämisen. Uskon, että osa-aikatöihin riittäisi tällä hetkellä paljon halukkaita hakijoita.   

Osa-aikatyöt ovat olleet yleisiä esimerkiksi kaupan alalla, jossa työvoiman tarve vaihtelee paljon kellonaikojen ja viikonpäivien mukaan. Osa-aikatyötä voisi rohkeasti kokeilla myös ns. valkokaulustyöpaikoissa. Ehkä työnantajat tarvitsisivat vain asiasta lisää tietoa? Pelkäävätkö työnantajat, että osa-aikatyöntekijöistä tulisi ongelmia, jos nämä kuitenkin ensisijaisesti haluaisivat tehdä täysaikatyötä? Miten osa- ja täyspäivätyöntekijöitä käsitellään yt-neuvotteluissa? Aiheuttavatko osa-aikatyöntekijät firmoissa liikaa byrokratiaa suhteessa työtunteihin?

Heikko taloustilanne tuntuu jatkuvan vuosi toisensa perään. Pelkään, että syrjäytyminen tulee räjähtämään käsiin, kun yhä useampi jää pitkiksi ajoiksi työelämän ulkopuolelle. Miten pitkään yhteiskunnalla on varaa maksaa nykyisen tasoista työttömyysturvaa? Jokainen pienikin työllistymismahdollisuus tulisi käyttää, jotta talouden rattaat alkaisivat vähitellen pyörimään oikeaan suuntaan.

Kuva: freedigitalphotos.net / renjith krishnan

Hissipuheen arkikuvahaaste 5/5

Minun arkikuvani liittyy, yllätys yllätys, työmatkailuun. Kyse ei ole oikeasta työpaikasta ja siihen liittyvästä työmatkailusta vaan vapaaehtoistyöstäni yhdistyksessä nimeltä OTTY ry. Kerran viikossa matkaan siis julkisten kulkuneuvojen avustamana kohti Pasilaa ja Otty:n toimitiloja.

OTTY eli omaehtoisen työllistymisen tuki on yhdistys, joka on perustettu tukemaan korkeasti koulutettuja ja Uudenmaan alueella asuvia työttömiä työnhaussa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen mm. työllistymistavoitteista työnhakuboosteriryhmätoimintaa. Minun tehtäväni yhden tällaisen boosteriryhmän ryhmänohjaajana on vetää ryhmän jäsenille harjoituksia ja keskusteluja liittyen työnhakuun ja työllistymiseen tänä päivänä. Harjoitusten ja keskustelujen tavoitteena on parantaa ryhmäläisten työnhakutaitoja, kirkastaa oman osaamisen keihäänkärkiä sekä saada ja antaa vertaistukea muille samassa tilanteessa oleville. 

Minä pidän tehtävääni työkokemuksena, mahdollisuutena tavata samassa tilanteessa olevia ihmisiä sekä oppia jotain uutta itsestäni ja työnhausta. Joka tapaamiskerran jälkeen olen yhtä yllättynyt ja vaikuttunut ryhmäläisten osaamisesta ja kokemuksen laajuudesta enkä voi kuin ihmetellä miten hekin ovat tällaiseen tilanteeseen joutuneet. 

Veeran blogi: FAB –argumentointi työnhaussa

Ammattitaitoiset myyjät käyttävät FAB – (OEH-) argumentointia työssään kohdatessaan asiakkaita. Sopivan tuotteen, palvelun tai niiden yhdistelmän tarjoaminen edellyttää, että myyjä sukeltaa asiakkaan arjen maailmaan ymmärtääkseen, mikä on asiakkaan ongelman ydin. Tarvekartoituksessa myyjä esittää tarkentavia kysymyksiä asiakkaalle, antaa asiakkaan kertoa ja kuuntelee tarkalla korvalla asiakasta sekä keskustelee ymmärtääkseen, millaisia ongelmia asiakas haluaa hankinnalla ratkaista. Vasta tämän jälkeen myyjä tekee tarjouksen, jolla hän perustelee hyödyt asiakkaalle.

 

Tämähän sopii mainiosti myös työnhakuun, joka on oman ammatillisen osaamisen tuotteistamista ja myyntiä.

 

F =	Features       =	Ominaisuudet	= O
A =	Advantages =	Edut	= E
B =	Benefits       =	Hyödyt	= H

 

Voit hyödyntää, kun

• luet ilmoitusta ja tehtävän vaatimuksia
• mietit tarkentavia kysymyksiä lisätietojen saamiseksi puhelimitse
• kirjoittaessasi hakemustasi ja ansioluetteloasi
• valmistautuessasi haastatteluun
• kartoittaessasi potentiaalisia työnantajia ja valmistellessasi itseäsi kylmäsoittoon saadaksesi sovittua tapaamisen kertoaksesi tarkemmin itsestäsi ja osaamisestasi

Voit myös valmistella sen avulla ytimekkään hissipuheen itsestäsi ja osaamisestasi eri työnhaun tilanteisiin.

 

Kuva: freedigitalphotos.net

Hissipuheen arkikuvahaaste 4/5

Hyvää Vappua, työn juhlaa!
Työttömän työ on työnhaku. Mutta tänään työtönkin lähtee juhlimaan.