maanantai 19. toukokuuta 2014

Hannen blogi: SOARA-rekryhaastattelutekniikka

Veera vinkkasi hiljattain työnantajille tehdystä rekryoppaasta (http://www.kauppakamarikauppa.fi/index.php/Kaikki-tuotteet/Loista-rekrytoijana-hoida-kosiomatka-tyylillae). Oppaan kuvauksessa itselleni tuli vastaan uusi termi: SOARA-haastattelutekniikka. SOARA tulee termeistä Situation (Tilanne), Objective (Tavoite), Action (Toiminta), Results (Tulokset), Aftermath (jälkiseuraus). Tekniikka kuuluu behavioral interview -tyyppiin (eli haastateltavan käytöstä tarkastelevaan haastattelutyyppiin). Tekniikassa työnhakijaa pyydetään kertomaan esimerkkejä todellisista työtilanteista ja miten niistä on selviydytty. Ideana on varmaankin saada käsitys vähintäänkin ongelmanratkaisukyvystä, paineensiedosta, luovuudesta, taidoista ja asenteesta. 


Amerikkalainen uracoach Bob Firestone vinkkaakin työnhakijoita miettimään 1. Millaisia kompetensseja hakemassasi työpaikassa vaaditaan? 2. 4-8 tarinaa, joilla osoitat omaavasi ko. kompetensseja. 3. Vähintään 1 tarina, joka kertoo epäonnistumisesta. (http://job-interview-answers.com/job-interview-tips/behavioral-interview-questions/behavioral-interview-answers-and-how-to-prepare/). 

Taannoisessa OTTY-seminaarissa uracoach Riikka Pajunen kertoi oivallisen esimerkin työnhakijan tarinasta, joka kertoi rivien välistä monia hyviä ominaisuuksia hakijasta. Tarina on huomattavasti luotettavampi ja monitahoisempi tapa kertoa työnhakijan vahvuuksista kuin senssi-ilmoitustyyppiset ominaisuuslitaniat. 

Oikeastaan vasta nyt olen kunnolla ymmärtänyt tarinan merkityksen. Tuntuu, että olen suhtautunut esimerkki - ja tarinakysymyksiin haastatteluissa hieman vähätellen ja ajatellut, että miksi tehdä numero sellaisista "saavutuksista", jotka nyt vaan ovat kuuluneet työnkuvaan. Itselleni itsestäänselvät asiat eivät välttämättä kuitenkaan ole niin tuttuja kilpaileville työnhakijoille tai työnantajallekaan. 

Näen myös riskejä ennalta mietityissä tarinoissa. Ne eivät ehkä kuulosta kovin luontevilta. Hyvä haastattelija yllättää niin, että jo mietityt tarinat eivät sovellu pyydettyyn esimerkkiin. Totuutta venyttävät tarinanikkarit pääsevät hakutilanteissa etulyöntiasemaan. Liian rehellisestä tarinasta tulee rivien välistä liian monia negatiivisia ominaisuuksia esille... 

Oletteko itse miettineet valmiita tarinoita haastatteluihin vai luotatteko, että paras tulos syntyy spontaaneista vastauksista?


Kuva: freedigitalphotos.net / jscreationzs

2 kommenttia:

  1. En ole miettinyt tarinoita, mutta kerran olin haastattelussa, jossa niitä joutui lennosta muistelemaan. Jälkeenpäin tuntui että siinä mentiin jo liiallisuuksiinkin, joka ikisestä kompetenssista olisi pitänyt pystyä kertomaan joku konkreettinen esimerkki. Alkoi siinä pikkuhiljaa tarinat hyytyä. En usko että palkkaamatta jättämiseni oli kuitenkaan niistä tarinoista kiinni. Hakivat ensisijaisesti jotain muun tyyppistä osaamista kuin mitä minulla oli.

    Nyt viimeksi olleessa haastattelussa (josta valitettavasti en enää päässyt jatkoon) piti ex-tempore pitää englanniksi esittely kyseisestä firmasta! Tulipa taas muistutus siitä, miten tärkeää on etukäteen perehtyä yritykseen johon hakee töihin. Onneksi olin painanut jotain tietoja muistiin ja ainakin tiesin mitä firma tekee ja pystyin kertomaan jotain referensseistäkin.

    Terveisin
    Salla

    VastaaPoista
  2. Omien kompetenssien esille tuominen kertomalla konkreettisia esimerkkejä on tärkeää haastattelussa. Itse olen yrittänyt miettiä, mitkä eri työtilanteet ja - tehtävät ovat vahvistaneet vaadittuja kompetensseja.
    Terveisin Veera

    VastaaPoista