Veeran blogi: Valmistaudu esittämään kysymyksiä

Voit onnitella itseäsi, kun saat kutsun työhaastatteluun. Olet siis onnistunut työnhakupapereiden laatimisessa ja osaamisesi markkinoinnissa. Seuraava askel on valmistautua haastatteluun. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jokainen haastattelu on erilainen. Jokaisesta rekrytointiprosessista ja haastattelusta saa arvokasta kokemusta.

 

Uuden työntekijän rekrytointiprosessi on molempien osapuolien näkökulmasta investointi tulevaisuuteen. Työpaikkailmoittelu on työnantajamielikuvan rakentamista ja –viestintää, jolla halutaan löytää parhaat mahdolliset osaajat. Työntekijä (Minä Oy) tarjoaa taitojaan ja aikaansa, josta työnantaja (Yritys Oy) maksaa palkkaa ja odottaa tuloksia, jotka vaikuttavat positiivisesti yrityksen liiketoimintatulokseen ja sen kannattavuuteen. Viimeistään jokaisen työhaastattelun lopussa on mahdollisuus tehdä potentiaaliselle työnantajan edustajille muutamia kysymyksiä ja varmistaa oma kiinnostus yrityksessä olevaan avoimeen tehtävään.

Haastattelu on molemmille osapuolille vuorovaikutus- ja tiedonhankintatilanne. Molemmat osapuolet haluavat tehdä hyviä päätöksiä oman tulevaisuutensa kannalta. Tilaisuus kannattaa hyödyntää ja valmistautua siihen ennakolta. Rekrytoijan kysymyksiä kannattaa kuunnella tarkalla korvalla. Niistä voi saada hyviä lisäkysymysaiheita haastattelutilanteessa. Lähes aina haastattelun lopussa työnhakijalle on varattu aikaa esittää omia kysymyksiä, joten muista valmistella ainakin muutamia kysymyksiä ennakkoon.

 

Työsuhteet voivat jäädä lyhytaikaisiksi, jos työnhakijat eivät ole riittävästi haastatelleet työnantajan edustajia työnhakutilanteessa. Muutamien viikkojen tai kuukausien kuluttua he huomaavat etsivänsä uutta työpaikkaa. Itselleni on aina ollut tärkeää haastattelussa saada käsitys muun muassa potentiaalisen työantajayrityksen kulttuurista ja arvoista sekä työn vastuista. Niiden kohdatessa molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Siksi on tärkeää esittää avoimia kysymyksiä ja välttää kyllä/ei –kysymyksiä. Eikä kannata pelätä hiljaisuutta ja epäröintiä, jonka kysymyksesi saattaa aiheuttaa vastapuolelle. Työhaastattelu on vuorovaikutustilanne, jossa mitataan molempien osapuolien luottamusta ja avoimuutta. Mitä paremmin luottamus ja avoimuus haastattelussa toteutuu, sitä parempi lopputulos molemmille osapuolille.

Avoimilla kysymyksillä olen yrittänyt selvittää, millainen yritys- ja johtamiskulttuuri vallitsee ja näkyy arjessa eli pyytää käytännön esimerkkejä. Tulevalta esimieheltänikin kannattaakin kysyä esimerkiksi: ”Millainen olet esimiehenä?”, ”Millaisen henkilön kanssa et halua työskennellä?”, ”Millaisena palautteenantaja pidät itseäsi?”, ”Millaista palautetta olet saanut alaisiltasi?”. Työn sisällön ja vastuiden selvittäminen on tärkeää, jotta ymmärtää mihin on sitoutumassa. Tätä voi selvittää kysymällä: ”Millainen on tyypillinen työpäivä?”, ”Millaista työskentelytyyliä odotatte työntekijöiltänne?”, ”Miten onnistumistani arvioidaan tai mitataan?”

 

Jos jokin asia jää kysymyksistä huolimatta epäselväksi, kannattaa soittaa ja kysyä. Suomalainen sananlaskukin sanoo, että "Ei kysyvä tieltä eksy". Siitä on hyötyä itsellesi ja työnantajakin arvostaa asennettasi. Parasta käyttää kaikki mahdollisuudet esittää omia kysymyksiä työnantajalle, jotta teet oikeita päätöksiä omasta tulevaisuudestasi. Jos et tule valituksi, kysy siitäkin. Saat itsellesi arvokasta palautetta. Osa rekrytoijista on valmistautunut antamaan palautetta. Joskus rekrytoija ei ole ollut valmistautunut palautteen antamiseen. Se on kieltämättä hämmästyttänyt, kun puolin ja toisin prosessiin on käytetty aikaa. 

 

Kuva: freedigitalphotos.net