Vain sinä itse tiedät oman vastauksesi, miksi työsi ei sinua
palkitse tai se ei perustu sisäiseen motivaatioosi. Se voi olla esimerkiksi
alentunut itseluottamus, jonka on aiheuttanut aiemmat epäonnistumiset.
Käsittele ne pois ajoissa, ettei niistä tule tekemisen esteitä eli sokeita
pisteitäsi. Turha vaatimattomuus ei ole enää tätä päivää. Omasta osaamisesta ja
sen laajentamisesta tai syventämisestä on pidettävä ääntä. Se on niin sinun
kuin työnantajasi etu.
Kysy esimieheltäsi, asiakkailtasi, yhteistyökumppaneilta ja työkavereilta, mitä mieltä he ovat tekemästäsi työstä. Kysyminen ei tee sinusta toisista riippuvaista, sillä mielekkään työuran rakentamiseen tarvitaan muita ihmisiä tueksi. Sinäkin voit tukea toista rakentamaan hänen työuraa omilla näkemyksillä. Se voi olla alku uudelle mielekkäälle uralle. Pahinta mitä voit tehdä on oman suorituksen vertailu toisten suorituksiin. Siitä ei seuraa mitään hyvää varsinkaan itsellesi. Viimeisenä muttei vähäpätöisenä unohda EI-vastaukset. Niitä ei kannata pelätä eikä ottaa henkilökohtaisesti, sillä nekin ovat vastauksia, joita tarvitaan matkan varrella. Toinen toistemme auttaminen ja yhdessä pohtiminen on avain uusiin mahdollisuuksiin ja yhteistoimintaan, joka luo liikettä.
Tee ja esitä kysymyksiä. Kerro omista uratoiveistasi. Joku voi kuulla ne tai sinä oivallat jotain merkityksellistä, joka auttaa työssäsi eteenpäin. Saatat
saada vastauksia, jotka vievät sinut uudelle uralle….....
Kuva: freedigitalphotos.net
Kannattaa aina muistaa että esimiehet eivät ole ajatustenlukijoita! Jos haluaa muutosta uralleen, on se sanottava ääneen. Muuten saatat huomata, että kiinnostavaan uuteen tehtävään onkin headhuntattu joku talon ulkoa, vaikka olisit itsekin ollut halukas siihen. Kun ei kukaan tiennyt.
VastaaPoistaNimimerkillä "kokemusta on..."
Terveisin
Salla
Uuden työntekijän palkkaaminen lähteneen tilalle on kallista ja riskialtista. Sen takia on työnantajankin etu, että hyvät tyypit pysyvät firmassa eivätkä lähde tavoittelemaan urakehitystä muualta (vaikka tietty vaihtuvuus on firmalle hyväksikin). Harvassa työpaikassa on vain yksi mahdollinen tapa tehdä työtä. Omaa työnkuvaa voi muuttaa, vaikka työtitteli pysyisi samanakin. Lehdissä usein parjataan kehityskeskusteluita. Jos niihin ei ajatuksella valmistaudu, niin eihän niistä mitään irti saakaan. Monessa firmassa pidetään nykyään ryhmäkehityskeskusteluita. Tämä on hyvä keino keskustella laajemminkin, miten mm. työnsisältöjä voisi kehittää.
VastaaPoista