Sallan blogi: Valmistumisen vaikeus

Tapasin nuoren sukulaiseni, joka opiskelee Otaniemessä diplomi-insinööriksi. Hän on suorittanut jo lähestulkoon kaikki opintonsa, vain diplomityö puuttuu.

Suurin haaste teknisen alan opiskelijalle onkin löytää työpaikka jolle tehdä diplomityö. Ilman diplomityöpaikkaa valmistuminen tulee olemaan erittäin hankalaa. Valitettavasti diplomityöpaikkoja tarjoavat yritykset ovat harvassa ja tarvitsijoita on paljon.

Olisi ollut erittäin hyvä pystyä auttamaan sukulaistaan löytämään diplomityöpaikka, mutta valitettavasti olen aivan eri alalla työssä kuin mitä hän on opiskellut. Yritin jopa miettiä läpi kaikki tuttavani josko joku olisi ollut alalla, josta nyt olisi hyötyä.Valitettavasti ei tullut ketään sellaista mieleeni. Tässä kohtaa voisi LinkedInistä olla hyötyä. Täytyypä yrittää keksiä sopivia hakusanoja, joilla ehkä löytyisikin yllättäen joku linkki, josta pääsisi eteenpäin. Täytyyhän sukulaisia auttaa elämässä eteenpäin. Tässä markkinatilanteessa kaikki keinot ovat sallittuja ja suositeltavia.

Kuulemma opiskelijat lähtevät myös ulkomaille tekemään lopputöitään, kun diplomityöpaikkoja ei Suomesta löydy. On kyllä todella suuri vahinko, jos menetämme useita koulutettuja nuoria ulkomaille tämän laman takia.

Toisaalta tietääkseni muilla opiskelualoilla lopputyön tekeminen ole niin säännönmukaisesti palkkatyöllä tehtävää kuin tekniikan alalla. Ehkä siinä kohtaa myös on syytä miettiä toisenlaisia toimintatapoja, jotta voidaan varmistua opiskelijoiden ajallaan valmistumisesta eikä se jää työpaikan saannista kiinni.

Tsemppiä kaikille opiskelijoille ja onnea työnhakuun.

Kuva Morris54.org.

Hissipuheen teemakirjoitus: Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista kontaten

Hanne ja Salla muistelivat kokemuksia työpaikkojen pikkujouluista.

Salla:
Parhaat pikkujoulut oli aikanaan yhdessä firmassa, jossa ei koskaan ollut pikkujouluja vaan sambakarnevaalit tai avaruusbileet yms. Eikä koskaan kinkkua ja laatikoita. Huonoimmat bileet oli juuri niitä jäykistelybileitä, joissa ei juuri edes ollut mitään ohjelmaa. Omalla tavallaan kivoja oli myös omissa tiloissa talkoovoimin järjestetyt pienet bileet.

Hanne: 
Myös minä sain tarpeekseni jouluaiheisista joulujuhlista peruskoulun aikana. Itse asiassa kaikissa valmistumisen jälkeisissä työpaikan pikkujouluissa on ollut jokin teema. Ja mitä kreisimpi teema, sen parempi. On tullut myös havaittua, että teemaan kuin teemaan liittyen saa edulliset vaatteet H&M:ltä. Ei tarvitse välttämättä kirppareilla käydä tai saatikka vuokrata erikoispukua. Tulipa muuten sekin mieleen, että opiskeluajan työpaikoissa ei ollut koskaan pikkujouluja. Matalapalkkatyöpaikoissa ei anneta työntekijöille edes sitäkään iloa...

Kävin kerran ennen joulua kokouksessa firmassa, jossa naistyöntekijät olivat kuulemma kiiruhtamassa kampaajalle hankkimaan pikkujoulukampausta. Kuulosti aika jäykälle menolle. Varmaan tanssivat juhlissa vielä jotain paritansseja, joita inhoan yli kaiken. 

Pikkujoulut vaihtelevat firmoissa myös sen mukaan, miten myöhään pomot ovat menossa mukana.  Edellisessä firmassa pomot halusivat lähteä kotiin jo ennen keskiyötä (vaikka mun mielestä siinä firmassa ei ollut mitään känniörveltäjiä, joita olisi tarvinnut vältellä). Sitä edeltävässä työpaikassa taas tuntui, että juuri pomot olivat aina eniten maistissa ja tappiin asti.

Nythän on ollut mediassa juttuja siitä, tuleeko pikkujoulut jättää firmassa väliin, jos firmassa on ollut yt-neuvotteluita. No ei pidä! Pikkujoulut voi pitää halvallakin budjetilla. Persoonallinen idea paikkaa kengännauhabudjettia helposti. Ja jos joku työntekijä alkaa valittaa siitä, että firmassa käytetään rahaa pikkujouluihin samalla kun leikataan työtunteja, niin on aika ikävä ihminen...

Hauskoja pikkujouluja kaikille sekä työ-, perhe- että kaveripiirissä! Pikkujoulut on kiva tapa kiittää itseään menneen vuoden aherruksesta - oli se sitten työtä tai työnhakua!

Kuva: freedigitalphotos.net / imagerymajestic

Veeran blogi: Suora yhteydenotto paras tapa työllistyä pk-yritykseen

Lokakuussa 2014 julkaistu tutkimus Pk-yritykset ja työvoiman kohtaanto vahvistaa, että paras tapa työllistyä pk-yritykseen (2-20 henkilöä työllistävä) on ottaa itse aktiivisesti yhteyttä itseään kiinnostavaan yritykseen ja kertoa osaamisestaan.



Tutkimuksen mukaan niiden tärkeimmät rekrytointikanavat ovat

1. työnhakijoiden suorat yhteydenotot
2. avoimista tehtävistä tiedottaminen tuttavien ja henkilöstön kautta
3. TE-toimistojen työnvälitys
4. koulut ja oppilaitokset
5. yksityiset rekrytointi- ja työnvälitysyritykset
6. lehti-ilmoittelu
7. pk-yritysten omat nettisivut
8. sosiaalinen median kanavat (Facebook, Linkedin)

The Right Candidate
freedigitalphotos.net

Pk-yritykset odottavat työnhakijoita moniosaamista ja oma-aloitteisuutta. Tärkeimmiksi taidoiksi mainitaan aloitekykyisyys, ongelmanratkaisutaidot, stressinsietokyky, asiakaspalvelutaidot, tiimityöskentelytaidot, vuorovaikutus-, viestintä- ja ajanhallinta-taidot. Työnhakijoiden työllistymistä pk-yrityksiin vaikeuttavat eniten heidän liian vähäinen työkokemus, puutteellinen koulutus ja  henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka eivät vastaa yritysten odotuksia.

Hissipuheen teemakysymys: Työelämävinkkejä nuorille?

Minkälaisia työelämävinkkejä antaisitte nuorelle (ammatinvalintaa tekevälle tai ammattiin-valmistujalle)?

Salla:  
Antaisin sellaisen neuvon, että kannattaa selvittää ja miettiä, millä aloilla työvoiman kysyntää riittää todennäköisesti pitkällä aikavälillä. Toisaalta kannattaa hakeutua alalle, josta itse on kiinnostunut ja varautua myös siihen, että joutuu jossain vaiheessa - ehkä useampaankin kertaan - kouluttautumaan uudelleen, vaihtamaan alaa.

Ensimmäiseen työpaikkaan mennessään tuskin kukaan enää miettii että tässäpä mukava eläkevirka. En suosittelisi jäämään ensimmäiseen paikkaan kovin pitkäksi aikaa, mutta riittävän pitkäksi kuitenkin. Kolme vuotta on sopiva aika, sitten on hyvä lähteä katselemaan miltä se maailma näyttää muualla.

 

Veera: 
Opiskele elämää varten älä pelkästään arvosanojen vuoksi. Hanki monipuolista työkokemusta eri aloilta kesätöissä opiskelujen aikana. Perehdy työlainsäädäntöön niin tiedät ja tunnet oikeutesi ja velvollisuutesi työpaikalla. Hyvät käytös- ja vuorovaikutustaidot ovat a ja o, sillä ne helpottavat asioiden hoitamista, kun tapaat mitä erilaisempia ihmisiä työssäsi. Suosittelen työpsykologian kurssia, sillä se on myös investointi tulevaisuuteen, kuten myös vieraiden kielten opiskelu ja kielitaidon aktiivinen ylläpito puhumalla, lukemalla ja kirjoittamalla. Osallistu aktiivisesti työhakutaitoja kehittäviin kursseihin ja pidä työnhakutaitoja ja CV:tä koko ajan yllä saatuasi työpaikan, sillä tulevaisuus on yllätyksiä täynnä.

Hanne:
Ole kiinnostunut laajasti eri aiheista, koska hyvästä yleissivistyksestä ei ole koskaan haittaa ja olet silloin valmiimpi erilaisiin työelämän muutoksiin. Ole valmis ottamaan vastuuta, vaikka tuntisitkin itsesi epävarmaksi - ei kukaan ole seppä syntyessään ja tekemällä oppii! 

Älä stressaa liikaa alanvalinnan kanssa, äläkä oleta ensimmäisen työpaikkasi tai -tehtäväsi olevan koko totuus alastasi. Sama työ voi olla hyvin erilaista eri työpaikoissa. Kokemuksen ja oman kiinnostuksesi myötä alkuperäinen työtehtäväsi voi joko muuttua tai täydentyä aivan uudenlaisiin tehtäviin (esim. esimies-, kehittämis-, myynti- tai hallintotehtäviin riippumatta koulutustaustastasi). 

Älä valita pienistä. Negatiivinen asenne haittaa eniten itse valittajaa, lisäksi se kuluttaa työpaikan positiivista energiaa. Pomot ovat vain ihmisiä, ei heidän tule olla täydellisiä. Anna palautetta kohteliaasti äläkä ota itseesi, jos ehdotuksesi eivät saa vastakaikua. Vaihda työpaikkaa, jos töihin meneminen ottaa päähän.   

Kuva: freedigitalphotos.net / stockimages

Sallan blogi: Uutena uudessa työpaikassa

Ensimmäiset viikot uudessa työpaikassa ovat jo vierähtäneet vauhdilla. Olen päässyt jo melko hyvin sisään työtehtäviini, mutta perehdytys on ollut aika vaatimatonta. Onneksi osastollani on avuliaita ihmisiä, vaikka huomaankin, että uuden ihmisen auttaminen on heille stressaavaa, kun olisi ne omatkin työt hoidettavana.

Oma aktiivisuus onkin tässä vaiheessa tärkeää. Pitää itse hoitaa perehdytykset itselleen, jos pomo ei sitä tajua tehdä. Otankin ensi viikolla asiakseni sopia palavereita tärkeiden ihmisten kanssa - uskoisin nyt jo tietäväni itsekin keitä he ovat. Olen yrittänyt tehdä hyvän ensivaikutelman, jotta pääsen sisään porukoihin. Ja eihän sitä koskaan tiedä, vaikka tämä tilapäinen vuokratyösuhde johtaisi johonkin pidemmällä aikavälilläkin.

Yritän myös pohtia mitä voin tehdä toisin kuin aiemmissa työsuhteissani. Pitäisikö olla aktiivisempi vai vähemmän äänekäs? Tunnollisempi vai suurpiirteisempi? Myöntyvämpi vai tiukempi? Tuoda itseään enemmän esiin vai pysytellä taustakuorossa. Tärkeää on olla menemättä mukaan mihinkään klikkeihin vaan pitää hyvät suhteet joka suuntaan. Enpä oli klikkiytymistä koskaan harrastanut mutta silti voisi yrittää tutustua enemmän muiden osastojen ihmisiin kuin vain lähimpiin työtovereihin.

Uudessa työssä aloittamisesta on kirjoitettu vinkkejä mm. Monsterissa.

http://uraneuvonta.monster.fi/Tyopaikalla/Uudessa-tyopaikassa-aloittaminen/uusi-tyopaikka-uusi-alku/article.aspx

Saan ensimmäisen palkkani maanantaina - kylläpä se tuntuu kivalta! Vaikka tiputin palkkatoivomukseni kipurajan allekin päästäkseni töihin, jää minulle silti enemmän käteen kuin ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta. Sitä minulla olisi ollut enää 50 päivää jäljellä. Ja onhan se parempi CV:ssä, että on välillä töissä eikä pitkäaikaistyöttömänä kotona ihmettelemässä. Mietityttää tietysti mitä mahdollisuuksia "normaalipalkkaiseen" vakituiseen työhön tässä menetänkään, mutta toisaalta turha sitä pohtia. Vähän liikaa tässä kuitenkin joutuu itselleen selittämään.... Mutta tuntuu se hyvältä lähteä aamulla töihin. Miettiä mitä laittaa päälle, mitä ottaa evääksi. Mitä mielenkiintoisia töitä sitä onkaan tänään tarjolla kustannuspaikalla.

Kuva: freedigitalimages.com/bplanet