Opiskelutahtini on ollut sallitut 5 opintopistettä kuukaudessa. Sallitut tarkoittaa sitä, että työvoimaviranomainen sallii sen verran ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Jos opiskelisin enemmän, minut katsottaisiin opiskelijaksi, menettäisin ansiosidonnaisen ja joutuisin hakemaan opintotukea. Opiskelijan statusta avoimen yliopiston opinnot eivät kuitenkaan tuota. Eli parempi pysyä vaan tuossa 5 op kuussa tahdissa. Eikä se tuota ongelmia, koska kurssit ovat melko työläitä, jos ne haluaa tehdä hyvin. Olen ollut innostunut kaikesta uudesta oppimastani ja opiskelusta ylipäänsä, ja uskon että siitä on hyötyä ammatillisesti. Ja se näyttää hyvältä CV:ssä!
Opinnot ovat olleet mielenkiintoisia. Perusopintoihin kuuluu viisi erillistä 5 op:n kurssia. Jyväskylän avoimen yliopiston lähiopetusta saa myös iltaisin kotikaupungissani Helsingissä. Ensimmäinen käymäni kurssi piti sisällään lähiopetusta (tai on-line verkkoluennon) ja esseen. Seuraava oli itseopiskelua ja laaja essee. Kolmannella kurssilla oli kahtena iltana lähiopetusta ja ryhmätyönä tehtävä essee. Viiden hengen ryhmämme kokoontui kerran ja muuten teimme yhteistä esseetämme Google Docsissa.
Neljänteen, viimeisimpään, kurssiin sisältyi 6 tuntia verkkoluentotallenteita, jotka katselin läpi yhtenä päivänä. Aika puuduttavaa, mutta erittäin toimiva tapa seurata luentoja. Välillä vain kuuntelin ja tein jotain muuta mikä ei vaatinut suurta keskittymistä, välillä seurasin esitystä myös kalvoilta. Verkkoluentojen lisäksi opintomateriaaliin kuului 5 kirjaa, joiden pohjalta kirjoitetaan oppimistehtävä. Kerrankin sain kaikki tarvittavat kirjat kaupunginkirjastosta tilaamalla, aiemmille kursseille jouduin metsästämään niitä milloin mistäkin, pääasiassa Helsingin yliopiston kurssikirjastosta. Sain tehtävän jo jokseenkin valmiiksi, ja jätän sen vielä tässä kuussa.
Viimeinen kurssi suoritetaan perinteisellä kirjatentillä, joihin minä aikanaan opinnoissani totuin. Nyt tuo kirjatentti, joka on siis vielä edessäpäin, tuntuu kaikkein haastavimmalta. Tähän mennessä olen lukenut jo aika monta kirjaa, ja tullut siihen tulokseen, etten millään enää muista mitään ulkoa! Sitä se google ja wikipedia teettää.
Mitä tämä lysti sitten maksaa? Ilmaista avoimen yliopiston opiskelu ei ole, toisin kuin normaalit yliopisto-opinnot. Mutta 200 euroa on minusta pieni hinta tästä kaikesta. Jos menisin yksityisen järjestäjän päivän kestävälle kurssille, 200 eurolla saisin väliaikakahvit...
Suosittelen muillekin! Avointen yliopistojen kurssitarjonta on monipuolista, jokainen varmaan löytää sieltä jotain mielenkiintoista tai ammatillisesti hyödyllistä. Aion jatkaa opintojani syksyllä, ehkä saman aiheen parissa tai sitten otan jotain muuta. Pyrkiminen on helppoa: ilmoittaudu ja maksa verkossa.
Verkkokurssit antavat nykyaikana huimat mahdollisuudet omaehtoiseen opiskeluun. Kävin kerran tutustumassa myös ulkomaiseen verkkokurssitarjontaan (esim. Coursera ja edX). Toistaiseksi olen itse kuitenkin tyytynyt englannin kielen kursseihin.
VastaaPoistaOlen kyllä moneenkin otteeseen miettinyt erilaisia kursseja ja olen kirjoittanut työilmoituksia lukiessani ylös teemoja, joissa voisin osaamistani ja tietämystäni parantaa. Mahdollisia urasuuntia on kuitenkin sen verran paljon, että toisaalta minua ahdistaa, jos opiskelu jää lopulta nice to know -tasolle ja oppi hyödyntämättä. On toki aiheita (kuten juuri viestintä ja organisaatiotaidot), joita voi hyödyntää käytännössä kaikissa työpaikoissa. Yhdenlaiseksi kurssiksi voisin mainita myös tämän Hissipuhe-bloggauksen, joten kiitokset sinulle Salla blogin primus motorina!
Onneksi edes jonkinlainen opiskelu on mahdollista työnhaun ohella nykyään. Sivutoimisen opiskelun kautta avautuu uusia näkymiä. Se luo oppimisen iloa. Tärkeintä on aihealue, jonka kokee mielekkääksi ja tarjoaa uusia näköaloja, jotka johdattavat kohti uutta työtehtävää. Elinikäinen oppiminen on todellisuutta eikä vain sanahelinää. Siitä saa lisää virtaa työnhakuun ja verkostoituu samoista aiheista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Samalla suomalaiset yliopistot saavat lisätuloja ja kehittyvät verkko-opiskelumateriaalien tuottajina. Verkkomateriaalien tuottaminen tarjoaa työtä opetusalan ammattilaisille ja toivotaan, että syntyy uutta koulutusosaamisvientiä ja työpaikkoja.
VastaaPoistaT. Veera