Välillä työnhaussa tulee niitäkin epätoivoisia hetkiä,
jolloin ampuu haulikolla kohti kaikkea mikä liikkuu. Eli sortuu hakemaan avointa
työpaikkaa, vaikkei ei pysty keksimään hakemukseen yhtään vakuuttavaa,
omaperäistä argumenttia, jolla perustelisi omaa paremmuuttaan kyseiseen
tehtävään. Ja vain siksi, ettei oman alan töitä tunnu olevan tarjolla
ensimmäistäkään.
Jos töitä vielä haettaisiin kirjekuorin ja postimerkein sekä
oikeaksi todistetuin todistusjäljennöksin, voisi harkinta olla vakaampaa. Nyt
hakemiseen kuluu vain aikaa, bittejä ja sähköä.
Toisaalta, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka työnantaja
haluaisikin juuri nyt palkata ihmisen, joka ei ole koskaan ollut kyseisellä
toimialalla (vaikka sellaisiakin tarjokkaita olisi). Ei haittaisi vaikkei
tuntisi tuotteita eikä täyttäisi kuin korkeintaan puolet pitkästä listasta
ehdottomia vaatimuksia ja mielellään muutaman niistäkin, joista olisi etua. Jos
vaikka.
Joskus kuitenkin hakuammuntakin kannattaa. Yrityksessä voi
samaan aikaan tai myöhemmin avautua paikka, johon tulee valituksi haettuaan
jotain toista paikkaa aiemmin. Itse koen myös hyödylliseksi hakea
paikkoja, joissa on joku rekrytointiyritys tai headhunter välissä. Eihän sitä koskaan tiedä kenen silmiin se oma CV osuu.
Kuva: freedigitalphotos/sheelamohan
Kuva: freedigitalphotos/sheelamohan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti